oikeushenkilön rangaistusvastuu

Myös oikeushenkilöitä tuomitaan tuomioistuimissa rangaistuksiin, erityisesti ympäristörikoksista ja työturvallisuusrikoksista.

Tuomitseminen on pakollista edellytysten täyttyessä, mutta rikoslain 9 luvun 4 § mukaan on myös mahdollista jättää tuomitsematta. Tuomitsematta jättäminen on mahdollista, kun laiminlyönti tai johdon osuus on vähäinen, rikos on vähäinen tai rangaistus kohtuuton.

Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.

Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.

Rangaistusvastuun edellytykset määritellään rikoslaissa alla olevan mukaisesti:

■ Henkilöpiiri

1) Lakisääteinen toimielin

2) Muu johto

3) Tosiasiallista päätöksentekovaltaa käyttävä

■ Vastuuperuste

a) Osallisuus rikokseen

b) Rikoksen salliminen

c) Huolellisuusvelvollisuuden rikkominen

Miten rangaistus sitten mitataan? yhteisösakon määrä on 850-850.000 euroa. Mittaamisperusteina ovat laiminlyönnin laatu ja laajuus, johdon osuus tai oikeushenkilön taloudellinen asema. Taloudelliseen asemaan vaikuttaa oikeushenkilön koko, vakavaraisuus, toiminnan taloudellinen tulos ja muut olennaisesti vaikuttavat seikat.

Tarkastellaanpa erästä korkeimman oikeuden ratkaisua koskien oikeushenkilön ympäristörikosta. KKO 2002:39 ratkaisussa oli kyse ympäristörikoksesta, jossa:

A:n syyksi luettiin tahallisesti tehty ympäristön turmeleminen (9 kk ehdollista vankeutta).

Seuraavat yhteisösakon puolesta (+) ja vastaan (-) puhuvien seikkojen punninta oli KKO:n ratkaisussa keskeistä:

■ A:n asema yhtiössä (+)

■ Rikoksen vaarallisuus (+)

■ Ei muita seuraamuksia yhtiölle (+)

■ Ennallistamistoimet aloitettu vasta oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen (+)

■ Osakeyhtiön koko (-)

■ Yhteisösakon vaikutukset kohdistuisivat A:han (-)

Kuten yllä ilmenee, yhteisösakon puolesta tuomitsemiseen oli enemmän näkökulmia kuin sitä vastaan. Tuomioiden perusteluissa merkittävässä osassa on nimenomaisesti pro et contra -malli eli puolesta ja vastaan puhuvien seikkojen arviointi.