• Henrik Pirhonen

Arvopaperimarkkinarikokset - törkeä sisäpiiritiedon väärinkäyttö



Törkeä sisäpiiritiedon väärinkäyttö


Jos tahallisessa sisäpiirintiedon väärinkäytössä tavoitellaan erityisen suurta hyötyä tai huomattavaa henkilökohtaista etua, voi kyse olla törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Myös, jos rikoksentekijä käyttää rikoksen tekemisessä hyväksi erityisen vastuullista asemaansa arvopaperikeskuksen, selvitysyhteisön, sijoituspalvelun tarjoajan, pörssin tai rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai tällaisen yhteisön kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa tai edustajana taikka tällaisen yhteisön antamassa tehtävässä, voivat törkeän tekomuodon tunnusmerkit täyttyä. Myös, jos rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, voi kyse olla törkeästä muodosta. Lisäksi edellytetään, että sisäpiirintiedon väärinkäyttö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistuksena rikoksentekijä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Ensimmäinen säännöksessä mainittu ankaroittamisperuste koskee rikoksella tavoitellun hyödyn tai henkilökohtaisen edun määrää. Lakia säädettäessä kiinnitettiin huomiota siihen, että arvopaperien kaupassa toimitaan usein käyttäen suuria pääomia ja sen takia väärinkäytöksillä saavutettava hyötykin on yleensä huomattavan suuri. Tästä syystä katsottiin, että rikoksella tavoitellun hyödyn suuruutta tulisi tarkastella paitsi rahamääräisenä suureena myös suhteutettuna kurssien muutokseen. Mitä suuremman kurssien muutoksen sisäpiirintiedon julkistaminen on aiheuttanut, sitä todennäköisemmin sisäpiirintietoa väärinkäyttänyt on tavoitellut teollaan suurta hyötyä edellyttäen, että hän on etukäteen miettinyt muutoksen suuruuden. Tämä on otettava huomioon, kun harkitaan, onko sisäpiirintiedon väärinkäytöllä tavoiteltu erityisen suurta hyötyä. Jos kyse on sisäpiirintiedon väärinkäytöstä henkilökohtaisen edun tavoittelemiseksi, taloudellisen hyödyn huomattavuuden arvioinnissa voidaan hakea vertailukohteita varallisuusrikosten törkeissä tekomuodoissa muodostuneista arvorajoista. Edulla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös välillisiä taloudellisia etuja, kuten työnantajan eduksi tehtyjen edullisten kauppojen tuomaa menestystä ammatissa. Kyseistä kvalifiointiperustetta voidaan esimerkiksi soveltaa rahastoyhtiön salkunhoitajaan, joka toistuvasti käyttää sisäpiirintietoa hyväkseen saadakseen rahastoon lisää sijoittajia ja toisaalta henkilökohtaista hyötyä korkeampien tulospalkkioiden muodossa. Toinen säännöksessä mainittu ankaroittamisperuste korostaa erityisen vastuullisessa asemassa toimivien sisäpiirintiedon väärinkäytön tavallista suurempaa moitittavuutta. Säännöksessä on tyhjentävä luettelo niistä toimijoista, joiden palveluksessa tai edustajana tai joiden antamassa tehtävässä toimivat henkilöt voivat joutua ankaramman rangaistussääntelyn kohteeksi. Kysymykseen tulevat arvopaperikeskuksen, selvitysyhteisön, sijoituspalvelun tarjoajan ja pörssin lisäksi rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija ja sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö. Riittävää ei kuitenkaan ole, että kyseinen henkilö on mainitun yhteisön palveluksessa, edustajana tai tehtävässä, vaan hänen tulee olla tällaisessa tehtävässä erityisen vastuullisessa asemassa. Erityisen vastuullinen asema on yleensä esimerkiksi yhteisön johtoon kuuluvilla henkilöillä. Säännös voi tulla sovellettavaksi

myös muissa tehtävissä toimivan henkilön kohdalla, jos hänellä on esimerkiksi laaja oikeus saada sisäpiirintietoja tai merkittävä toimivalta tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Lisäksi edellytyksenä on, että erityisen vastuullista asemaa on käytetty hyväksi rikoksen tekemisessä. Kolmas ankaroittamisperuste koskee erityistä suunnitelmallisuutta, joka voi ilmetä esimerkiksi laajoina etukäteisvalmisteluina rahoituksen järjestämiseksi tai yhteistyökumppaneiden hankkimisena rikoksen onnistumiseksi. Myös rikoksen kiinnijäämisen estämiseksi tehdyt etukäteiset taloudelliset tai yhtiöoikeudelliset harhautustoimenpiteet voivat olla ilmentymä tällaisesta suunnitelmallisuudesta. Ankaroittamisperusteen olemassaolon lisäksi on rikoksen oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastuullisessakin asemassa tehdyt sisäpiirintiedon väärinkäyttämiset saattavat poiketa moitittavuudeltaan toisistaan merkittävästi. Kvalifioinnin eli soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset teot, joilla on tavoiteltu vain vähäistä hyötyä tai henkilökohtaista etua, vaikka se olisi tehty erityisen vastuullisessa asemassa. Näitä tekoja ei siis pidetä kokonaisuutena arvostellen törkeinä, mistä johtuen törkeän tekomuodon tunnusmerkistö ei täyty. KKO 2009:1 Tapauksessa A ja B olivat ennen C Oyj:n osakeantia ja –myyntiä, jossa he myivät yhtiön osakkeita ja yhtiö laski osakkeitaan liikkeeseen, listalleottoesitteessä esittäneet yhtiön tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja ja käyttäneet niitä sisäpiirintietona hyväkseen osakkeita myytäessä ja siten syyllistyneet arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedottamisrikokseen ja törkeään sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. Korkeimmassa oikeudessa asiassa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä, rikosten tuottaman taloudellisen hyödyn menettämisestä ja yhteisösakon mittaamisesta. Korkein oikeus katsoi, ettei tällaisissa rikoksissa rikoksella saadun hyödyn ja rikoksella aiheutetun vahingon välillä ole lähtökohtaisesti samanlaista kiinteää yhteyttä kuin esimerkiksi omaisuusrikoksissa. Lisäksi korkein oikeus katsoi, ettei voida osoittaa yhtä kaikkiin tapauksiin soveltuvaa tapaa arvioida sitä, miten sisäpiirintieto vaikuttaa arvopaperin kurssiin. Sisäpiirintiedon ilmaiseminen Sisäpiirintiedon ilmaiseminen kriminalisoitiin vuonna 2016 voimaan tulleen lainmuutoksen yhteydessä. Aikaisemmin sisäpiirintiedon ilmaiseminen johti ainoastaan hallinnollisiin sanktioihin, mutta markkinoiden väärinkäyttödirektiivi edellytti myös rikosoikeudellisten normien säätämistä. Sisäpiirintiedon ilmaisemista koskevalla kriminalisoinnilla pyritään ennaltaehkäisemään tilanteita, jotka mahdollistavat sisäpiirintiedon väärinkäytön. Kysymys on siis siitä, että sisäpiirintietoa omaavien henkilöiden piiri pyritään pitämään rajattuna, mikä myös helpottaa mahdollisten väärinkäytösten selvittämistä. Rangaistussäännös ei kuitenkaan rajoitu vain niihin henkilöihin, jotka on esimerkiksi merkitty sisäpiiriluetteloihin, vaan säännös koskee kaikkia niitä, joilla on hallussaan sisäpiirintietoa. Sisäpiirintiedon ilmaisemista koskevan rikoslain säännöksen mukaan se, joka oikeudettomasti välittää, luovuttaa tai ilmaisee toiselle sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevassa pykälässä tarkoitetun neuvon, voi syyllistyä sisäpiirintiedon ilmaisemiseen. Rangaistuksena tekijä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Sisäpiirintiedon ilmaisemisella tarkoitetaan siis tilannetta, jossa sisäpiirintietoa hallussaan pitävä henkilö ilmaisee kyseisen tiedon toiselle henkilölle, jollei tämä ilmaiseminen tapahdu osana työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Rangaistussäännöksen soveltamisalaan kuuluvat suullisen ilmaisemisen lisäksi myös esimerkiksi tilanteet, joissa tekijä luovuttaa tai välittää toiselle asiakirjan, joka sisältää sisäpiirintietoa. Säännös koskee kuitenkin ainoastaan sisäpiirintietoa itsessään. Siten esimerkiksi vihjaukset tai kehoukset, joissa ei paljasteta varsinaista sisäpiirintietoa, tulevat arvioitaviksi sisäpiirintiedon väärinkäyttöön sisältyvän neuvontakiellon kautta. Teon rangaistavuuden edellytyksenä on sen oikeudettomuus. Käytännössä oikeudettomuusarviointi tapahtuu arvopaperimarkkinarikoksia koskevassa luvussa olevan rajoitussäännöksen avulla. Säännöksellä pyritään turvaamaan muun ohella normaaleiden työtehtävien tekemistä. Se voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa yritysjärjestelyjä hoitavan asianajotoimiston osakas kertoo yritysjärjestelyyn liittyvää sisäpiirintietoa toimeksiannon hoitamisessa mukana olevalle lakimiehelle. Tällöin on keskeistä huolehtia siitä, että sisäpiirintietoa saanut henkilö merkitään asianmukaisella tavalla sisäpiiriluetteloon. Toisaalta rajoitussäännöksellä pyritään myös turvaamaan lehdistönvapaus ja sananvapaus tiedotusvälineissä. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa on nimenomaisesti otettu huomioon, että jos tietoja ilmaistaan tai levitetään journalistisessa tarkoituksessa, on arvioinnissa otettava huomioon lehdistönvapautta ja ilmaisuvapautta muissa tiedotusvälineissä sekä toimittajan ammattia koskevat säännöt. Tämä suoja ei kuitenkaan ulotu sellaisiin tilanteisiin, joissa tietoa ilmaisevat henkilöt tai heidän lähipiirinsä saa suoraan tai välillisesti hyötyä kyseisten tietojen ilmaisemisesta tai jos kyseisten tietojen ilmaisemisella pyritään johtamaan markkinoita harhaan rahoitusvälineiden tarjonnan, kysynnän tai hinnan suhteen. Rajoitussäännöksen soveltamisalan arvioinnissa on yksittäistapauksessa keskeistä arvioida perusteita sille, miksi sisäpiirintietoa on ilmaistu, ja nämä perusteet on osattava suhteuttaa ilmaisukiellon ylläpitämistä puoltaviin perusteisiin. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukainen markkinoiden sallittu tunnustelu jää rikoslain sisäpiirintiedon ilmaisemista koskevan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Markkinoiden tunnustelu on toimintaa, jossa pyritään tyypillisesti kartoittamaan mahdollisten sijoittajien kiinnostusta suunnitteilla olevaa liiketoimea kohtaan. Tällaista markkinoiden tunnustelua voi olla esimerkiksi pörssiyhtiön selvittely siihen liittyen, millä hinnalla ja kuinka laajana mahdollinen osakeanti olisi tarkoituksenmukaista järjestää. Asetuksen mukaan markkinoiden tunnustelussa on noudatettava tarkkoja menettelytapoja ja muun muassa pidettävä kirjaa niistä henkilöistä ja tiedoista, joita markkinoita tunnusteltaessa on annettu. Suosittelun tai houkuttelun edelleen ilmaiseminen katsotaan markkinoiden väärinkäyttödirektiivin mukaan sisäpiirintiedon laittomaksi ilmaisemiseksi, jos suosittelun tai houkuttelun ilmaiseva henkilö tietää sen perustuneen sisäpiirintietoon. Asetuksen mukaan sisäpiirintiedon laiton ilmaiseminen ulottuu niihinkin tilanteisiin, joissa suosittelun tai houkuttelun edelleen ilmaisevan henkilön pitäisi tietää sen perustuneen sisäpiirintietoon.


Mikäli kaipaat apua arvopaperimarkkinarikoksiin liittyen, ota yhteyttä osaaviin lakimiehiimme! Rikoslaki (39/1889) Luku 51 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L51 KKO 2009:1 https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=2009%3A1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus markkinoiden väärinkäytöstä N:o 596/2014 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R0596&from=fi

13 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki