Julkinen oikeusavustaja
03. Mikä on julkinen oikeusavustaja?
Julkinen oikeusavustaja
Julkinen oikeusavustaja on juristi, joka työskentelee valtion oikeusaputoimistossa ja tarjoaa oikeusapua. Jos henkilöllä ei ole varaa yksityiseen avustajaan, voi hän kääntyä julkisen oikeusavustajan puoleen, sillä valtio maksaa julkisen oikeusavustajan palkkion joko osittain tai kokonaan. Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit järjestävät oikeusapu- ja edunvalvontapalveluja, joita hoitaa oikeusaputoimistot sekä edunvalvontatoimistot. Oikeuspalveluiden järjestämisellä tarkoitetaan sitä, että oikeusaputoimistojen palveluita ja apua on tarjolla tasapuolisesti oikeusapu- ja edunvalvontapiirin alueella. Edunvalvontapalveluiden järjestämisellä tarkoitetaan sitä, että ”holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitettuja edunvalvojan tehtäviä varten on saatavissa alueellisesti riittävä määrä edunvalvontapalveluita”.
Oikeusaputoimistoissa on johtava julkinen oikeusavustaja sekä muita julkisia oikeusavustajia ja muuta henkilökuntaa. Johtava julkinen oikeusavustaja sekä julkinen oikeusavustaja ovat juristeja, jotka ovat suorittaneet OTM/OTK-tutkinnon ja heillä on riittävä työkokemus oikeudenkäyntiavustajan tai tuomarin työstä ja tehtävien hoidosta. Monet julkiset oikeusavustajat ovat työskennelleet varatuomareina, mikä tarkoittaa sitä, että tutkinnon suorittamisen jälkeen, he ovat suorittaneet tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa.
Kuten lupalakimiesten kohdalla, julkisen oikeusavustajan ja asianajajan ero on se, että asianajaja- ammattinimike vaati Suomen Asianajajaliiton jäsenyyden, kun taas julkinen oikeusavustaja-ammattinimike ei sitä vaadi. Julkiset oikeusavustaja ovat Suomen Asianajajaliiton valvonnan alaisia, mutta julkisen oikeusavustajan ei tarvitse olla Suomen Asianajajaliiton jäsen julkisen oikeusavustajan tittelin saamiselle. Kuitenkin noin puolet julkisista oikeusavustajista ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä eli asianajajia. Julkisen oikeusavustajan ja lupalakimiehen ero on se, että lupalakimiehelle on annettu erillinen lupa oikeudenkäyntiin, kun taas julkinen oikeusavustaja on automaattisesti oikeutettu toimimaan oikeudessa. Lupaa hakevalla tulee olla riittävä perehtyneisyys, jonka voi saavuttaa suorittamalla asianajajatutkinnon, kun taas julkisella oikeusavustajalla tulee olla riittävä työkokemus oikeudenkäyntiavustajan tai tuomarin työstä.
Mitä julkiset oikeusavustajat tekevät?
Julkisen oikeusavustajan työ on asianajotyötä, ja heidän täytyy noudattaa hyvää asianajotapaa, kuten asianajajien. Tämän takia julkiset oikeusavustajat ovat käytännössä rinnastettavia asianajajiin, koska heillä on samoja toimintavelvoitteita ja molempien toimintaa valvoo Suomen Asianajajaliittto.
Julkiset oikeusavustajat antavat asiakkaalleen oikeudellista neuvontaa ja hoitavat toimeksiantoja tuomioistuimessa. Yksittäisessä asiassa oikeusapuun kuuluvat ne oikeusavustajan toimenpiteet, jotka asiassa ovat tärkeitä. Toimenpiteitä miettiessä tulee ottaa huomioon asian laatu ja merkitys, riidan kohteen arvo ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Oikeusapu voidaan rajata koskemaan vain tiettyjä toimenpiteitä. Oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta. Tuomioistuin, joka käsittelee asia, voi päättää oikeusavun antamisen jatkamisesta. Ulkomailla käsiteltävissä asioissa oikeusapu kattaa yleisen oikeudellisen neuvonnan.
Jotta julkinen oikeusavustaja pystyy antamaan parhainta mahdollista oikeusapua, tulee hänellä olla monipuolista lainopillista tietämystä ja hyvät neuvottelu- ja ihmissuhdetaidot. Asiat pitää osata selittää selkeästi suullisesti ja kirjallisesti. Työtehtäviä pitää saada nopeasti valmiiksi ja tehtävät vaihtelevat nopeasti. Tämän lisäksi monet asiakkaat ovat usein elämänsä kriisitilanteessa, jonka takia julkisella oikeusavustajalla tulee olla hyvä stressinsietokyky.
Voiko julkinen oikeusavustaja edustaa oikeudessa rikosasiassa?
Julkinen oikeusavustaja voi edustaa oikeudessa rikosasiassa, koska hän työskentelee julkisessa oikeusaputoimistossa. Rikosasioissa epäillyn avustajaksi on yleisesti ottaen määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja, mutta tähän on joitakin poikkeuksia.
Jos oikeusapua hakeva henkilö on oikeutettu oikeusapuun, hän saa itse päättää haluaako hän käyttää oikeudenkäynnissä apunaan julkista oikeusavustajaa vai yksityistä oikeusavustajaa. Tämä valintaoikeus ei kuitenkaan ole täysin rajoitukseton, sillä yksityistä avustajaa voi käyttää vain oikeudenkäyntiasioissa. Jos asia ei mene tuomioistuimen ratkaistavaksi, tällöin vain julkinen oikeusavustaja voi antaa oikeusapua. Henkilöillä, jolla on kotikunta Suomessa tai koti-tai asuinpaikka toisessa EU-jäsenvaltiossa, tai ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa on oikeus oikeusapuun. Oikeusapua annetaan myös henkilöille, joiden asiaa käsitellään Suomen tuomioistuimessa tai jos oikeusapuun on erityistä syytä. Yhtiöille tai yhteisölle oikeusapua ei anneta. Usein oikeusapua ei myönnetä, jos hakijalla on oikeusturvavakuutus, josta voidaan korvata oikeusavustajan käyttämisestä syntyviä kuluja.
Rikoslain 689/1997 mukaan, rikoksen epäillyn pyynnöstä hänelle on määrättävä puolustaja, jos
-
epäilytä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistus rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta; tai
-
hän on pidätettynä tai vangittuna
Rikoksesta epäilylle on määrättävä puolustaja viran puolesta seuraavissa tilanteissa
-
epäilty ei pysty puolustamaan itseään;
-
epäilty on alle 18 vuotias
-
epäilyn valitsema puolustaja ei täytä puolustajalle asetettavia vaatimuksia tai ei pysty asianmukaisesti puolustamaan epäiltyä; tai
-
muu erityinen syy
Jos uhri on joutunut seksuaali-tai vakavan väkivaltarikoksen kohteeksi, hän voi saada kokonaan valtion varoista kustannettavan julkisen oikeusavustajan riippumatta hänen tuloistaan.
Julkisten oikeusavustajien sääntely
Julkisten oikeusavustajien toimintaa sääntelee Suomessa laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä 477/2016. Tämä laki kumosi vanhan lain valtion oikeusaputoimistoista 258/2002. Kuten on määrätty asianajajista annetussa laissa, julkinen oikeusavustaja on Suomen Asianajajaliiton valvonnan alainen.
Julkisen oikeusavustajan ”tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikissa toimeksiannoissaan noudattaa hyvää asianajajatapaa”. Julkinen oikeusavustaja ei voi olla osakkaana, yhtiömiehenä tai jäsenenä yhtiössä, joka harjoittaa asianajotoimintaa. Julkisen oikeusavustajan ”esteellisyydestä on voimassa, mitä asianajajan esteellisyydestä säädetään tai määrätään”. Julkinen oikeusavustaja ei voi olla konkurssissa, eikä hänen toimintakelposuus saa olla rajoitettu. Julkiset oikeusavustajat, jotka työskentelevät oikeusapu- ja edunvalvontapiirin eri oikeusaputoimistoissa voivat auttaa vastapuolto, olettaen, etteivät he ole yksittäisessä asiassa esteellisiä. Julkisten oikeusavustajien tulee myös antaa toisilleen pyynnöstä virka-apua.
Oikeusavun hakija voidaan ohjata toisen oikeusaputoimiston tai yksityisen avustajan puoleen seuraavissa tilanteissa:
-
julkinen oikeusavustaja on esteellinen toimimaan asiassa
-
toimiston julkiset oikeusavustajat eivät voi hoitaa kiireellistä asiaa työtilanteensa takia
-
luottamus puuttuu julkisen oikeusavustajan ja oikeusavun pyytäjän väliltä
-
hakija on ottanut yhteyttä sellaiseen oikeusaputoimistoon, jossa ei pystytä tarjoamaan palveluja hakijan omalla kansalliskielellä suomeksi tai ruotsiksi
-
muissa tilanteissa, joihin on perustellut syyt
Myös tuomioistuinasioissa avustajana voidaan käyttää yksityistä avustajaa, jos hän on tehtävään suostunut. Yksityisenä avustajana voi toimia ainoastaan asianajaja tai lupalakimies. Rikosasioissa epäillyn avustajaksi on määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Erityisestä syystä voi myös määrätä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toimimaan epäillyn avustajana, tai jos epäilty on pidätetty tai vangittu, jos epäiltyä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, johon ei ole lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta tai jos epäilty on alle 18 vuotta.
Johtava julkinen oikeusavustaja tai julkinen oikeusavustaja voi ratkaista niitä asioita, jotka ovat säädetty ratkaistaviksi oikeusaputoimistoissa oikeusapulaissa 257/2002. Johtava julkinen oikeusavustaja voi kirjallisesti määrätä muun virkamiehen hoitamaan oikeusapuhakemukset selvissä asioissa. Jos hakemukseen liittyy mitään tulkinnanvaraista, se pitää siirtää julkisen oikeusavustajan ratkaistavaksi.
Julkinen oikeusavustaja voi hakea muutosta valvonta-asiassa annettuun ratkaisuun, ja tähän pätee samat säännöt ja kriteerit kuin asianajajien muutoksen hakuun. Asianajajista annetun lain mukaan, jos julkinen oikeusavustaja on tyytymätön valvontalautakunnan antamasta valvonta-asian päätöksestä, voi kyseinen julkinen oikeusavustaja valittaa tästä Helsingin hovioikeuteen. Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää. Valitusaika alkaa silloin, kuin päätös on annettu tiedoksi.
Kantelun julkisesta oikeusavustajasta voi tehdä valvontalautakunnalle, jos on tyytymätön oikeusavustajan toimintaan. Jos valvontalautakunnan mukaan kyseinen julkinen oikeusavustaja ei ole noudattanut velvollisuuksiaan, se voi määrätä oikeusavustajalle joko huomautuksen, varoituksen tai seuraamusmaksun. Ankarimpana seurauksena voi olla Asianajajaliiton jäsenyyden menettäminen.
