Miten valitsen lakimiehen?

02. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Mikä on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja?

Luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla (puhekielessä lupalakimiehellä) on oikeus toimia itsenäisesti oikeudessa asiakkaan avustajana. Vuonna 2013 voimaan tulleen lain myötä oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Tähän yleiseen sääntöön on joitakin poikkeuksia. Ennen vuotta 2013, kaikki OTM-tutkinnon (tai OTK-tutkinnon) suorittaneet henkilöt, eli juristit, olivat automaattisesti oikeutettuja toimimaan oikeudessa. Vuoden 2013 laki kuitenkin tiukensi oikeudessa esiintymisen vaatimuksia.

 

Lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajan toimimiseen voidaan myöntää, jos lupaa hakeva on suorittanut Suomessa OTM/OTK-tutkinnon tai on suorittanut ulkomailla vastaavan oikeustieteen tutkinnon, joka on tunnustettu Suomessa, ja on ”saavuttanut riittävän perehtyneisyyden oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään”. Riittävä perehtyneisyys voidaan osoittaa i) suorittamalla asianajajatutkinto, ii) suorittamalla tuomioistuinharjoittelu, iii) toimimalla syyttäjän tehtävissä vähintään vuoden ajan, tai iv) työskentelemällä vähintään vuoden ajan muussa tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään ja rooliin sen jälkeen kun on suorittanut OTM-tutkinnon. Lupaa hakevan tulee myös olla rehellinen ja sopiva asiamiehen ja -avustajan tehtävään, eikä hän saa olla konkurssissa ja toimintakelpoisuus ei voi olla rajoitettu.

 

Luvan saanen oikeudenkäyntiavustajan ja asianajajan ero on se, että asianajaja- ammattinimike vaati Suomen Asianajajaliiton jäsenyyden, kun taas luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja-ammattinimike ei sitä vaadi. Niin kuin yllä mainittiin, lupaa hakevan täytyy saada riittävä perehtyneisyys, jonka voi saavuttaa suorittamalla asianajajatutkinnon. Vaikka asianajajatutkinnon suorittaa, ei lupaa hakevan tarvitse olla Suomen Asianajajaliiton jäsen saadakseen erityislupansa edustaa oikeudessa. Itseasiassa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei voi samanaikaisesti olla myös asianajaja.

 

Lupajärjestelmän ulkopuolelle jää oikeudenkäyntiasiamiehet, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen, esimerkiksi yritysten juristit, jotka ajavat työnantajansa asioita. He eivät siis tarvitse lupaa asiamiehenä tai -avustajan toimimiselle. Työmarkkinajärjestön palveluksessa oleva juristi ei myöskään tarvitse lupaa hoitaessaan palvelussuhteeseen liittyviä asioita. Tämän lisäksi tahot, jotka hoitavat niin sanottuja riidattomia velkomisasioita, eivät tarvitse hakea lupaa. Näitä asioita hoitaa yleisesti perintätoimistot ja useasti riita sovitaan ennen kuin se ehtii edetä oikeudenkäyntiin.

 

Lupajärjestelmän tarkoitus on parantaa asioiden hoidon laatua oikeudenkäynnissä. Järjestelmän takia on myös mahdollista valvoa oikeudessa esiintyviä juristeja tehokkaasti, mikä ei ollut mahdollista ennen uuden lain voimaantuloa.

Mitä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tekee?

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukaan, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan ”tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät”. Yksi oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen tärkeimmistä tehtävistä on ajaa päämiehen (asiakkaan) asiaa. Rikoksen uhrilla tai rikoksen epäilyllä, eli rikoksen asianosaisilla, on oikeus käyttää oikeudenkäyntiavustajaa rikosoikeudenkäynnissä, mutta laki ei tätä vaadi. Asianosainen saa itse päättä haluaako hän avustajan tai asiamiehen oikeudenkäyntiin. Jos asianosainen on henkilökohtaisesti paikalla oikeudenkäynnissä, voi hän käyttää apunaan avustajaa, joka toimii päämiehensä rinnalla tätä auttaen. Oikeudenkäyntiasiamiehen puoleen voi kääntyä silloin, kuin asianosaisen ei tarvitse henkilökohtaisesti olla paikalla oikeudenkäynnissä. Jos asiamiehen puoleen kääntyy, asianosainen valtuuttaa asiamiehen toimimaan hänen puolestaan.

 

Voiko luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja edustaa oikeudessa rikosasiassa?

 

Vuoden 2013 lainmuutoksen takia, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on oikeutettu edustamaan asiakastaan oikeudessa rikosasiassa. Meidän juristimme ovat luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, ja siten heillä on erityinen lupa oikeudenkäynteihin.

 

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien sääntely

 

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa sääntelee Suomessa laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011. Luvan myöntää oikeudenkäyntiavustajalautakunta, joka on riippumaton. Lautakunta koostuu kolmesta edustajasta eri tuomioistuimista, yhdestä luvan saaneesta oikeudenkäyntiavustajasta sekä yhdestä oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavasta henkilöstä.

 

Luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla on tiettyjä velvollisuuksia, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin asianajajien velvollisuudet Hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita-ohjeessa. Kuten yllä jo mainittiin, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtävät. Oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksiin kuulu:

 

  1. lojaalisuus: avustajan tulee olla asiakkaalleen lojaali sekä parhaan kykynsä mukaan valvoa asiakkaansa etua ja oikeutta;

  2. riippumattomuus: avustajan tulee olla riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka saattavat haitata asiakkaan edun valvomista tai toiminnan riippumattomuutta

  3. esteettömyys: avustajan tulee olla esteetön kun hän vastaanottaa tehtävän ja hoitaa sen

  4. vaitiolo- ja salassapito velvollisuus: avustaja ei saa ilmaista yksityisiä tai perheen salaisuuksia tai liikesalaisuutta tai tietoa asiakkaastaan ja tämän oloista  jos nämä tulevat esille tehtäviä hoitaessa, ellei päämies anna lupaa tähän;

  5. huolellisuus ja tehokkuus: avustajan tulee hoitaa tehtävänsä huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella, eikä hän saa aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia;

  6. ammattitaidon ajan tasalla pitäminen

  7. kieltäytyminen tehtävistä, jos ammattitaito ei riitä niiden hoitamiseen

  8. omien varojen erillään pito asiakkaalle kuuluvista rahoista ja varoista

  9. vastaamisvelvollisuus: oikeudenkäyntiavustajan tulee vastata nopeasti saamiinsa oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviin liittyviin yhteydenottoihin

  10. asiakkaansa hyväksymisen saaminen tämän oikeutta koskeviin tärkeisiin toimenpiteisiin

  11. olla ilman erityistä syytä ryhtymättä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen;

  12. olla ilman vastapuolen suostumusta sopimusneuvotteluiden ulkopuolella vetoamatta vastapuolen tekemään sovintotarjoukseen;

  13. olla painostamatta sopimattomasti vastapuolta;

  14. olla pyrkimättä vaikuttamaan tuomioistuimeen tai muuhun viranomaiseen epäasiallisin keinoin ja saattamatta tuomioistuimen tai muun viranomaisen työtä tai ratkaisua epäasiallisen arvostelun kohteeksi;

  15.  olla antamatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle lausumia, jotka hän tietää paikkansapitämättömiksi, sekä kiistämättä, minkä tietää todeksi;

  16. olla pyrkimättä sopimattomasti vaikuttamaan todistajaan;

  17. olla ilman erityistä syytä pitämättä yhteyttä vastapuoleen ilman tämän oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan suostumusta, jos asiakkaan vastapuoli käyttää oikeudellista avustajaa.

 

Ammattimaisesti oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviä harjoittavalla luvan saanella oikeudenkäyntiavustajalla tulee olla tehtävässä vastuuvakuutus toiselle aiheutuvien varallisuusvahinkojen takia. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia valvoo sama valvontakunta kuin asianajajia. Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta käsittelee valvonta-asioita.

 

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa valvoo oikeuskansleri, valvontalautakunta sekä oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Valvonta-asia tulee vireille silloin, kun luvan saaneesta oikeudenkäyntiavustajasta on tehty kirjallinen kantelu, oikeuskanslerin tekemä ilmoitus tai tuomioistuimen oikeudenkäymiskaaren tekemä ilmoitus saapuu valvontalautakunnalle. Oikeuskansleri voi panna vireille valvonta-asian, jos se katsoo, että luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on laiminlyönyt hänen velvollisuuksia. Oikeudenkäyntiavustajan tulee antaa oikeuskanslerille tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen tehtävien suorittamiseksi. Valvonta-asian käsittelee ja ratkaisee valvontalautakunta. Luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin kohdistuvia valvonta-asioita valmistelee valvontayksikkö, johon pätee samat säännöt, kuin sen valmistelemiin valvonta-asioihin, jotka liittyvät asianajajiin. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle sen sijaan kuluu luvan peruuttamisesta ja seuraamusmaksun määräämisestä liittyvät asiat. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta voi myös antaa varoituksen luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle tai palauttaa valvonta-asian valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

 

Jos todetaan, että luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on menetellyt lain asettamien säännösten ja velvoitteiden vastaisesti, hänelle määrätään kurinpidollinen seuraamus. Luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle tämä tarkoittaa luvan peruuttamista, seuraamusmaksun määräämistä, varoitusta ja huomautusta. Lupa oikeudenkäyntiin voidaan peruttaa, jos avustaja on käyttäytynyt epärehellisesti tai muulla tavalla tahallaan loukannut toisen oikeutta. Jos avustajan menettelyyn liittyy lieventäviä seikkoja, hänelle voidaan määrätä maksettavaksi seuraamusmaksu (500-15 000 euroa) tai hänelle voidaan antaa varoitus. Jos oikeudenkäyntiavustajan käyttäytyminen tai menettely on toistuvaa tai siihen liittyy raskauttavia seikkoja, hänen lupansa voidaan peruttaa tai hänelle voidaan määrätä seuraamusmaksu.

 

Jos hakemus luvan saamiseksi on hylätty tai peruttu, lupaa hakevalla on oikeus valittaa oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Luvan saanella oikeudenkäyntiavustajalla, jota valvonta-asia koskee, on myös oikeus valittaa valvonta-asiasta annetusta valvontalautakunnan tai oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Valitus tulee tehdä 30 päivän sisällä.

 

Niin kuin edelle mainittiin, jos luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja hyväksytään Suomen Asianajajaliiton jäseneksi, hänen lupansa raukeaa. Tämän takia luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei voi samanaikaisesti olla asianajaja.

Jos tarvitset rikosasiaasi apua, ota yhteyttä

Ota Yhteyttä!

Tästä saat yhteyden rikoslakimieheen, joka hoitaa rikosasiasi ammattitaitoisesti sekä tehokkaasti