Muu lakimies tai juristi
04. Muu lakimies
Mikä on lakimies tai juristi?
Lakimies tai juristi on yleisnimike, jolla viitataan henkilöön, joka on suorittanut juridisen korkeakoulututkinnon. Tässä yhteydessä juridinen korkeakoulututkinto viittaa OTM/OTK-tutkintoon. Juristi ja lakimies ovat synonyymejä, mutta termi ”lakimies” on saanut kritiikkiä sen sukupuolittuneisuudesta. Tästä syystä jotkut käyttävät mieluummin termiä ”juristi”. Näistä yleisnimikkeistä ei saa suoraan selville mitä mahdollisia muita pätevyyksiä OTM-tutkinnon suorittaneella henkilöllä on. Asianajajat, lupalakimiehet, varatuomarit sekä julkiset oikeusavustajat ovat kaikki juristeja. Mielessä täytyy pitää myös se, että juristi ja lakimies ovat yleiskielen sanoja, ja tämän takia, niitä voi käyttää kuka tahansa, eikä niitä ole varattu vain oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneille. Henkilön oikeustieteellinen osaaminen ei siis ole taattu, vaikka hän käyttäisikin lakimies- tai juristi-nimikettä. Lakitoimiston tai lakiasiaintoimiston voi myös perustaa kuka tahansa henkilö.
Niin kuin aikaisemmin mainittiin, OTM ja OTK ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja. Oikeustieteellisellä alalla on myös käytössä alempi oikeustieteen tutkinto, jonka nimike on oikeusnotaarin tutkinto, eli ON-tutkinto.
Juristin ja asianajajan ero on se, että asianajaja on oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut asianajajatutkinnon, jonka takia hänellä on erityinen lupa edustaa rikoksen uhria tai epäiltyä rikosoikeudenkäynnissä. Tärkein ja suurin ero on siis koulutuksen taso. Tämä pitää paikkansa myös luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajan kohdalla, jolla on oikeus toimia itsenäisesti oikeudessa asiakkaan avustajana, kun taas juristilla ei tällaista oikeutta ole. Juristin ja julkisen oikeusavustajan ero on se, että julkisilla oikeusavustajilla on OTM-tutkinnon lisäksi riittävä työkokemus oikeudenkäyntiavustajan tehtävien hoidosta, ja he työskentelevät oikeusaputoimistossa, jonka perusteella voivat edustaa oikeudessa. Se, että on suorittanut OTM-tutkinnon riittää juristi-nimikkeen käyttämiseen, mutta ei riitä avustamaan oikeudenkäynneissä.
Mitä juristit tekevät?
Koska termi ”juristi” on yleisnimike, juristit tekevät paljon erilaisia tehtäviä ja hoitavat erilaisia toimeksiantoja. Rikoslakimies tai rikosjuristi, kuten rikosasianajaja, on rikosoikeuteen perehtynyt juristi.
Rikosjuristilla on samanlainen työnkuva kuin rikosasianajajalla. Lakitoimistot käsittelevät erilaisia rikoksia, kuten esimerkiksi huumausainerikoksia, väkivaltarikoksia, talousrikoksia (esim. petos, veropetos), perheväkivaltarikoksia, omaisuusrikoksia sekä ympäristörikoksia. Rikosjuristi toimii rikoksen uhrin tai rikoksen epäillyn tukena ja edistää asiaa päämiehen etua ajatellen. Rikosoikeudenkäynneissä syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta epäiltyä kohtaa, mutta rikosjuristi toimii asianosaisen etujen vuoksi, oli asianosainen sitten rikoksen uhri tai rikoksesta epäilty.
Rikosjuristin apua käyttämällä rikoksen uhri voi varmistaa sen, että hän saa oikeat korvaukset kärsimästään rikoksesta, sillä rikosjuristit laativat vahingonkorvausvaatimuksen asianomistajan puolesta. Muista kuitenkin, että vain rikosasianajaja tai luvan saanut rikosjuristi voi toimittaa rikoksen uhrin korvausvaatimukset oikeudenkäynnissä ja ajaa heidän etuaan oikeusistunnossa. Rikosjuristit voivat myös avustaa rikoksen uhria rikosilmoituksen tekemisessä tai poliisikuulustelussa. Jos rikoksesta epäilty haluaa kääntyä rikosjuristin puoleen, kannattaa hänen olla yhteydessä juristiin jo esitutkintavaiheessa. Rikosjuristi tulee mukaan kuulusteluihin sekä auttaa esitutkintavaiheessa annetuissa lausunnoissa.
Voiko muut juristit edustaa oikeudessa rikosasiassa?
Oikeudessa rikosasiassa saa edustaa vain asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja. Muut juristit, kuten esimerkiksi varatuomarit, eivät voi edustaa oikeudessa. Muista myös, jos juristi on suorittanut vain OTM-tutkinnon, eikä hänellä ole muita pätevyyksiä toimimaan joko lupalakimiehenä, asianajajana tai julkisena oikeusavustajan, hän ei voi edustaa oikeudessa.
Juristien sääntely
Asianajajien, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien sekä julkisten oikeusavustajien toimintaa säännellään laissa ja he ovat Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan Valvontalautakunnan valvonnan alaisia. Juristien yleistä toimintaa ei ole säädetty laissa. Lakiasiaintoimistot tai lakitoimistot ovat yrityksiä, jotka tarjoavat oikeudellisia palveluita. Yrityksinä lakiasiaintoimiston toimintaa ei valvo Valvontalautakunta, eivätkä ne ole sidottuja noudattamaan Suomen Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa. Tämän takia myös kantelua ei voi tehdä juristeista, jotka työskentelevät esimerkiksi lakiasiaintoimistoissa, vakuutusyhtiöissä tai pankeissa.
Ammattieettisistä syistä monet lakiasiantoimistot ja juristit, jotka näissä työskentelevät, noudattavat hyvää asianajajatapaa sekä muita ohjeita ja suosituksia. Koska lakiasiaintoimistot eivät kuulu Asianajajaliiton valvonnan piiriin, lakitoimiston voi perustaa ja omistaa kuka tahansa. Lakiasiaintoimisto voi harjoittaa asianajotoimintaa mutta myös muuta liiketoimintaa, kun taas asianajotoimisto voi ainoastaan harjoittaa asianajotoimintaa. Tämän takia jotkut juristit jotka ovat suorittaneet asianajajatutkinnon ja työskentelevät lakiasiaintoimistossa eivät käytä itsestään nimikettä asianajaja, sillä silloin he voisivat vain harjoittaa asianajajan tointa.
Monet lakiasiaintoimistot ja juristit ovat Suomen Lakimiesliiton jäseniä. Suomen Lakimiesliito- Finlands Juristförbund ry- on oikeustieteen opiskelijoiden ja juristien yhteinen etu- ja palvelujärjestö. Lakimiesliittoon kuuluu 16 000 jäsentä, joista osa ovat juristeja, jotka toimivat työntekijä- tai työnantajarooleissa, asiantutija-, esimies- sekä yrittäjärooleissa. Juristeja on myös julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Lakimiesliiton keskeinen tavoite on ”lakimieskunnan osaamisen, arvostuksen ja aseman parantaminen sekä oikeusvaltion puolustaminen”. Lakimiesliitto edistää lakimieskunnan yhteenkuuluvuutta ja lakimiesidentiteettiä, ja se tarjoaa jäsenilleen laadukkaita palveluita ja etuja.
Suomen Lakimiesliitto on julkaissut Lakimiehen eettiset ohjeet, joiden tarkoitus on ”määrittää yleisesti kaikkia lakimiestehtävissä toimivia velvoittava hyvä lakimiestapa”. Eri aloilla toimivat juristit noudattavat työssään lisäksi erikseen säädettyjä tai annettuja ohjeita. Esimerkiksi asianajajat noudattavat myös Hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita.
Juristin työ julkisella sekä yksityisellä sektorilla edellyttää suurta vastuuntuntoa. Juristien tulee toimia vastuullisesti tehtävissään. Kehitys yhteiskunnassa ja siitä johtuva lainsäädännön jatkuva muuttuminen tarkoittaa sitä, että juristien työn vaatimus korostuu. Lakimiehen eettisissä ohjeissa on seuraavat säännöt juristeille:
-
Lakimiehen on toimittava oikeudenmukaisesti ja tavoiteltava oikeudenmukaista lopputulosta
-
Lakimiehen on toiminnassaan ja käyttäytymisessään oltava tehtävänsä vaatiman luottamuksen arvoinen. Hän ei saa antaa omien taloudellisten etujensa tai muiden henkilökohtaisten vaikuttimiensa haitata tehtävän tunnollista hoitamista.
-
Lakimiehen on hoidettava hänelle uskotut tehtävät ammattitaitoisesti, huolellisesti ja viivyttelemättä.
-
Lakimiehen on pysyttävä totuudessa
-
Lakimiehen on toiminnassaan oltava riippumaton ulkopuolisista vaikutteista, jotka saattavat haitata tehtävän asianmukaista hoitamista tai oikeudenmukaisen lopputuloksen saavuttamista.
-
Lakimiehen on työssään käyttäydyttävä asiallisesti ja toimittava tasapuolisesti. Kollegiaalisuus ei saa vaikuttaa asiaan.
-
Lakimies ei saa oikeudettomasti ilmaista, mitä hän tehtävää hoitaessaan on saanut tietoonsa.
-
Lakimies ei saa antaa asianosaisen rodun, sukupuolen, uskonnon, yhteiskunnallisen aseman, poliittisen näkemyksen tai muunkaan vastaavan seikan vaikuttaa tehtävänsä hoitamiseen.
-
Lakimies ei saa käyttää väärin toisen ymmärtämättömyyttä tai tietämättömyyttä lain sisällöstä. Hänen on tarvittaessa kehotettava tätä käyttämään asiantuntevaa apua
-
Lakimiehen on tehtävää hoitaessaan pyrittävä mahdollisuuksien mukaan asiassa sovinnolliseen ratkaisuun
-
Lakimiehen on jatkuvasti kehitettävä ammattitaitoaan sekä pyrittävä kehittämään yhteiskuntaa oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.
-
Lakimies ei saa toiminnallaan vahingoittaa lakimieskunnan yleistä arvostusta
Koska Lakimiesliitto ei ole valvontaelin, se ei valvo yllämainittujen ohjeiden noudattamista. Kuitenkin, esimerkiksi Suomen Asianajajaliitolla on asianajotoimintaa koskevia säädöksiä ja ohjeita, mukaan lukien Lakimiehen eettiset ohjeet. Säädöskokoelmaan kuuluvista asiakirjoista, asianajajien tulee noudattaa ohjeita ja ”niiden laiminlyömisestä voi olla asianajajalle valvonnallisia seuraamuksia”. Oppaat, lomakkeet ja muut ovat ”suositusluonteisia ja asianajajien ammatillista toimintaa tukevia asiakirjoja”. Eri lakimiesammattikunnilla on omia ohjeita ja linjauksia.
Vaikka eettisiä ohjeita ei ole säännelty laissa, suurin osa juristeista noudattavat niitä siitä huolimatta. Juridiikka-alalla on todella paljon vallankäyttöä ja vastuuta, eikä työssä ”ole mahdollista toimia ilman ajatusta toimimisesta oikein”. Suomen Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan aloitteesta perustettu työryhmä on laatinut Lakimiehen eettiset ohjeet.
