Lupaa loukkaavat rikokset kohdistuvat jonkun toisen omaisuuteen. Toisin kuin varkaudessa ja kavalluksessa, niissä ei pyritä ottamaan omaisuutta oman omistusoikeuden piiriin. Kyse on toisen omaisuuden hyödyntämisestä, ilman että omistusoikeutta tavoitellaan. Toisaalta omaisuuden käytöstä määrääminen kuuluu usein omistusoikeuden piiriin, mutta se ei kuitenkaan määritä omistusoikeutta.
Luvaton käyttö
Rikoslain mukaan, joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Luvattomana käyttönä ei pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä.
Jos teko täyttää myös varkauden tai kavalluksen tunnusmerkistön, sovelletaan niitä, ja luvattoman käytön säännös syrjäytyy, eli sitä ei sovelleta.
Luvattoman käytön kohde
Teon kohteena on siis irtain omaisuus, taikka kiinteä kone tai laite. Irtain omaisuus tarkoittaa kaikkea omaisuutta, joka ei ole kiinteää. Kiinteä omaisuus on tarkoittaa maaperää, eli esimerkiksi tonttia. Siviilioikeudellisesti kiinteät koneet ja laitteet, eli kiinteistöön pysyvästi kiinnitetyt koneet ja laitteet, katsotaan osaksi kiinteää omaisuutta, ja sitä kautta ne eivät ole irtainta omaisuutta. Rikos on kuitenkin haluttu kohdistaa myös näihin koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat kiinnitettynä kiinteistöön. Langattomat internet yhteydet (WIFI:t) on suljettu rikoksen ulkopuolelle. Yhteyden tulee myös olla suojaamaton, eli lähtökohtaisesti se ei saa vaatia salasanaa yhdistämisen yhteydessä. WIFI:en luvaton käyttö on tulkittu liian ongelmalliseksi rangaistavuudeltaan. Sillä, onko verkon omistaja tarkoittanut verkon yleiseen käyttöön, ei ole merkitystä, olettaen että verkko on suojaamaton.
Luvaton käyttö kohdistuu toisen omistamaan omaisuuteen, mutta sillä ei ole väliä, kenen hallussa omaisuus on teon tapahtuessa. Eli tekijä voi syyllistyä luvattomaan käyttöön, vaikka esine olisikin hänen hallussaan täysin laillisesti. Myös yhteisomistuksessa olevaan omaisuuteen voi kohdistua luvaton käyttö, vaikka tekijä omistaisi siitä osan. Lähtökohtaisesti yhteisomistuksessa olevan omaisuuden kaikilla omistajilla on käyttöoikeus omaisuuteen. Niinpä osaomistuksessa olevan omaisuuden luvattomaan käyttöön voi syyllistyä tyypillisesti vain, jos käytöstä on erikseen laadittu käyttösopimus, ja käyttö loukkaa tätä sopimusta. Omaisuuden osaomistus tarkoittaa sitä, että kukin omistaja omistaa abstraktin prosenttimääräisen osan omaisuudesta, eikä mitään konkreettista osaa siitä.
Teon kohteen tulee olla myös jonkun omistuksessa. Siten esimerkiksi hylätyn omaisuuden käytöstä ei voida henkilöä tuomita.
Mikä tekee käytöstä luvattoman?
Käytön tulee olla luvatonta, jotta rikoksesta voidaan rangaista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omistaja ei ole antanut käyttöön suostumustaan. Vaaditaan myös sitä, että omaisuutta käytetään. Omaisuuden käyttämisen määritelmä riippuu pitkälti omaisuuden luonteesta. Omaisuutta ei kuitenkaan tarvitse käyttää sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Siten luvattomaan käyttöön voi syyllistyä käyttämällä omaisuutta sen käyttötarkoituksen mukaisesti, tai käyttötarkoituksen vastaisesti. Esimerkiksi auton käyttötarkoitus on siirtyä moottorin voimalla eteenpäin. Niinpä autolla ajaminen on käyttötarkoituksen mukaista käyttöä. Auton käyttötarkoituksen vastainen käyttö voisi olla esimerkiksi moottorin huudattamista vapaalla vaihteella, liikkumatta eteenpäin missään vaiheessa. Molemmat teot ovat siis luvattomana käyttönä rangaistavia. On myös mahdollista, että tekijä saa omaisuuden omistajalta luvan käyttää omaisuutta, mutta käyttää sitä käyttötarkoituksen vastaisesti, johon omistaja ei ole antanut lupaa. Tällaisessa tapauksessa tekijä syyllistyy kyllä luvattomaan käyttöön, mutta jälkeenpäin voi olla vaikea tehdä rajanvetoa siitä, millaiseen käyttöön. tekijällä oli lupa. Käyttönä ei pidetä omaisuuden puhdasta tuhoamista, pelkkää vahingoittamista tai piilottamista. Kaikki nämä teot kyllä täyttävät jonkin muun rikoksen tunnusmerkistön.
Luvattomasta käytöstä rankaiseminen edellyttää myös tahallisuutta tekijältä. Käytännössä vaaditaan sitä, että tekijä tiedostaa omaisuuden kuuluvan toiselle, sekä sen, että tekijä tiedostaa, ettei hänelle ole annettu lupaa käyttöön.
Luvattoman käytön törkeä ja lievä muoto
Rikoslain mukaan, jos luvattomassa käytössä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai haittaa ja luvaton käyttö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Rikoksella on siis kaksi ankaroittamisperustetta, jotka tekevät siitä törkeän, jos rikos on myös kokonaisuutena arvioitu törkeäksi. Taloudellinen hyöty mitataan raha-arvona objektiivisesti. Vahinko tai haitta taas arvioidaan uhrin näkökulmasta, eli esimerkiksi uhrin varallisuusasemalle annetaan merkitystä. Taloutta hyötyä arvioidessa otetaan huomioon kaikki olosuhteet, ei vain käytetyn omaisuuden arvoa. Siten esimerkiksi kalliin omaisuuden lyhytaikainen käyttö voidaan arvioida lieväksi tai tavanomaiseksi luvattomaksi käytöksi. Raja, joka tekee hyödystä huomattavan, on vaikea ennalta määrittää. Lakivaliokunnan mietinnön perusteella rajat ovat törkeän varkauden ja törkeän kavalluksen kaltaiset. Näissä rikokset kuitenkin rajat poikkeavat toisistaan. Raja voidaan todennäköisesti asettaa 10 000 ja 20 000 euron välille.
Rikoslain mukaan, jos luvaton käyttö, huomioon ottaen se, että rikos ei ole omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa tai haittaa, tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä luvattomasta käytöstä sakkoon. Lievän teon osalta siis arvioidaan vaaran vähäisyyttä, ei itse teon, koska siinä käytetään sanontaa ”on omiaan aiheuttamaan”. Aiheutettu vahinko voi liittyä esimerkiksi käytön kestoon, tai omaisuuden tärkeyteen omistajalle.
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
Rikoslain mukaan, joka ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen moottorikäyttöisen kulkuneuvon, on tuomittava moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Yritys on rangaistava.
Kyse on kulkuneuvon käyttöönotosta, ei siis pelkästä käytöstä kuten luvattomassa käytössä. Rikoksen kohteena voi olla mikä tahansa moottorivoimalla toimiva kulkuneuvo, riippumatta siitä, onko se rekisterissä tai kulkeeko se maalla, vedessä tai ilmassa. Käyttöönotto eroaa käytöstä siinä, että henkilöllä ei ole kohdetta hallussaan, kun teko aloitetaan. Jos henkilöllä siis on ajoneuvo luvallisesti käytössä, mutta lupa perutaan omistajan toimesta, voi hän syyllistyä luvattomaan käyttöön, mutta ei moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen.
Teosta on kriminalisoitu myös lievä ja törkeä muoto. Törkeää ja lievää muoto koskevat säännökset vastaavat täysin luvattoman käytön törkeää ja lievää muotoa koskevia säännöksiä. Törkeyttä siis arvioidaan törkeässä muodossa erityisesti hyödyn, vahingon ja haitan näkökulmasta. Lievässä muodossa merkitystä taas annetaan vahingonvaaran syntymisen mittavuudelle.
Luvaton pyynti
Rikoslain mukaan, joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästys- tai kalastusoikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistä sakkoon. Luvattomasta pyynnistä tuomitaan myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa.
Oikeudet metsästykseen ja kalastukseen kumpuavat suureksi osaksi metsästyslaista ja kalastuslaista. Säännös koskee metsästysoikeuden omaavan tahon oikeuden loukkausta. Käytännössä luvaton pyynti on rangaistavaa, kun tekijällä ei ole tarvittavaa lupaa.
Hallinnan loukkaus
Rikoslain mukaan, joka luvattomasti ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Hallinnan loukkaus
Rikoslain mukaan, joka luvattomasti ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Teolla on siis kolme muotoa, ensimmäinen kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, toinen kiinteään ja kolmas koskee valtausta. Ensimmäisen teon osalta teon kohde on luvatonta käyttöä vastaava, mutta käytön sijaan tekijä ottaa haltuun, siirtää tai piilottaa omaisuuden. Toisen muodon tunnusmerkistö edellyttää sitä, että maaperä tilapäisesti tai pysyvästi muuttuu. Niinpä pihamaan kautta kulkeminen ei kerrasta täytä tunnusmerkistöä, vaikka se saattaa silti loukata kotirauhaa. Kulkemiselta edellytetään siis toistuvuutta. Kolmas muoto koskee valtausta, eli toisen maan tai rakennuksen haltuunottoa. Haltuunotto tyypillisesti edellyttää sitä, että omistajaa estetään käyttämästä maata tai rakennusta.
Vakuusoikeuden loukkaus
Rikoslain mukaan, joka loukkaa toisen pantti- tai pidätysoikeutta hävittämällä, vahingoittamalla, ottamalla haltuunsa tai käyttämällä omaisuuttaan tai luovuttamalla omaisuuttaan tai muulla tavalla määräämällä siitä, on tuomittava vakuusoikeuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Säännös suojaa vakuudensaajan oikeutta vakuuteen. Teolla ei siis loukata omaisuuden omistajaa, ja omistaja usein itse on teon tekijänä. Myös omistajan puolesta toimiva voidaan tuomita vakuusoikeuden loukkauksesta. Laki mainitsee tekotapoja, joilla panttioikeutta voidaan loukata, mutta tärkeämpi tunnusmerkistötekijä on juuri panttioikeuden loukkaus. Pohjimmiltaan säännöksellä turvataan vakuusoikeuden toimivuus.
Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.
Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28