Oikeus voitti – asiakkaamme syytteet velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta hylättiin

Törkeä velallisen epärehellisyys ja kirjanpitorikos - syytteet hylättiin

Lakiasiaintoimistomme tehtävänä on varmistaa, että jokainen asiakkaamme saa oikeudenmukaisen ja asianmukaisen oikeudenkäynnin. Viimeisimmässä tapauksessamme asiakas joutui syytetyksi useista talousrikoksista, mutta huolellisen ja määrätietoisen puolustuksen ansiosta kaikki syytteet hylättiin. Tämä tapaus on erinomainen esimerkki siitä, kuinka oikeudellinen asiantuntemus ja perusteellinen todistusaineiston läpikäynti voivat vaikuttaa oikeuden lopputulokseen.

Tapauksen tausta

Asiakkaamme joutui syytteeseen törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Syyttäjän mukaan hän olisi siirtänyt merkittäviä rahasummia yhtiön tililtä omaan käyttöönsä ja laiminlyönyt yrityksen kirjanpidon, mikä olisi johtanut yrityksen maksukyvyttömyyteen.

Syyttäjän mukaan asiakkaamme olisi ollut yrityksen tosiasiallinen määräysvallan käyttäjä myös sen jälkeen, kun yritys oli siirtynyt uudelle omistajalle. Lisäksi syyttäjä väitti, että kirjanpitoaineisto oli hävitetty tarkoituksella, jotta taloudellisia väärinkäytöksiä ei voitaisi selvittää.

Mikäli syytteet olisivat menneet läpi, asiakkaamme olisi voinut kohdata vakavia seuraamuksia, kuten liiketoimintakiellon, merkittäviä taloudellisia korvauksia ja jopa vankeusrangaistuksen.

Puolustuksen keskeiset argumentit

Puolustuksen tavoitteena oli osoittaa, ettei asiakkaamme ollut enää vastuussa yrityksen toiminnasta syytteen kohteena olevana aikana. Puolustus keskittyi kolmeen pääkohtaan:

1. Asiakkaamme ei ollut enää yrityksen vastuuhenkilö

Yksi puolustuksen vahvimmista argumenteista oli, että yritys oli myyty uudelle omistajalle ennen syytteessä mainittuja tapahtumia.

• Osakekauppa oli toteutettu virallisesti – Oikeudelle toimitettiin kauppakirjat ja muut asiakirjat, jotka vahvistivat, että yritys oli siirtynyt uudelle omistajalle ennen rikosepäilyjen ajankohtaa.

• Uusi omistaja oli rekisteröinyt yrityksen nimiinsä – Rekisteriasiakirjat osoittivat, että osakekaupan jälkeen uusi omistaja oli tehnyt tarvittavat muutosilmoitukset ja rekisteröintipäätökset.

• Asiakkaallamme ei ollut enää päätösvaltaa yrityksessä – Syyttäjä yritti osoittaa, että asiakkaamme olisi jatkanut yrityksen määräysvallan käyttämistä kaupan jälkeen, mutta tälle ei löytynyt riittävää näyttöä.

  
  

2. Rahansiirrot eivät aiheuttaneet maksukyvyttömyyttä

Syyttäjän mukaan asiakkaamme tekemät rahasiirrot olisivat ajaneet yrityksen konkurssiin. Puolustuksen tavoitteena oli osoittaa, että väitetyt varojen siirrot olivat merkityksettömiä yrityksen maksukyvyttömyyden kannalta.

• Maksut eivät aiheuttaneet tai olennaisesti pahentaneet maksukyvyttömyyttä – Syyttäjä ei pystynyt osoittamaan, että maksut olisivat olleet merkityksellisiä, kun arvioidaan maksukyvyttömyyttä.

• Rahasiirrot tapahtuivat yrityskaupan jälkeen – Suurin osa syyttäjän esiin nostamista siirroista oli tehty ajankohtana, jolloin asiakkaamme ei ollut enää vastuussa yhtiöstä.

• Rahasiirtojen määrä oli suhteellisen pieni – Käräjäoikeus totesi, että esimerkiksi 4000 euron siirto oli liian pieni vaikuttaakseen merkittävästi yrityksen maksukykyyn.

  
  

3. Asiakkaamme ei ollut vastuussa kirjanpidon hävittämisestä

Syyttäjä väitti, että asiakkaamme olisi hävittänyt tai kätkenyt kirjanpitoaineistoa. Puolustus kuitenkin osoitti, että:

• Kirjanpito oli siirretty uuden omistajan määräysten mukaisesti – Kirjanpitäjän todistus vahvisti, että aineisto oli toimitettu oikeaan osoitteeseen, kuten kaupan yhteydessä oli sovittu.

• Kirjanpidon häviäminen ei ollut asiakkaamme vastuulla – Oikeudessa esitettiin näyttöä siitä, että kirjanpitoaineiston katoaminen tapahtui uuden omistajan toiminnan aikana.

• Ei ollut näyttöä tahallisesta kirjanpidon hävittämisestä – Käräjäoikeus totesi, ettei asiakas ollut syyllistynyt kirjanpidon tarkoitukselliseen hävittämiseen.

  
  

Oikeuden päätös: Miksi syytteet hylättiin?

Käräjäoikeus päätyi hylkäämään kaikki syytteet. Päätös perustui kolmeen keskeiseen oikeudelliseen argumenttiin:

1. Näyttökynnys ei täyttynyt – Syytteiden tueksi ei esitetty riittävää näyttöä.

2. Asiakkaamme ei ollut enää vastuussa yrityksen toiminnasta – Kaikki kirjalliset todisteet tukivat puolustuksen väitettä.

3. Maksukyvyttömyys ei johtunut syytetyistä teoista – Oikeus totesi, että asiakkaamme hallintoaikana tehdyt maksut eivät aiheuttaneet maksukyvyttömyyttä tai olennaisesti pahentaneet sitä. Lisäksi syyttäjä ei kyennyt osoittamaan, että maksut eivät olisi olleet ns. normaalia yritystoiminnan kulua.

   
   

Lisäksi oikeus katsoi, että syyttäjän vaatimus liiketoimintakiellosta oli perusteeton, samoin kuin rikosuhrimaksu ja valtion todistelukustannusten periminen asiakkaaltamme.

Tämän myötä asiakkaamme vapautui kaikista rikosoikeudellisista syytteistä, eikä hänen tarvinnut suorittaa minkäänlaisia korvauksia valtiolle tai muille osapuolille.

Mitä tästä tapauksesta voi oppia?

Tämä tapaus on erinomainen esimerkki siitä, miten tärkeää on saada kokenut ja asiantunteva puolustus erityisesti talousrikosasioissa. Talousrikosoikeudenkäynnit ovat monimutkaisia ja edellyttävät syvällistä ymmärrystä taloudellisista ja oikeudellisista prosesseista.

Keskeiset opit tästä tapauksesta:

✅ Näyttökynnys on korkea – Rikosoikeudessa vastaajan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään, vaan syyttäjän on osoitettava syyllisyys toteen.

✅ Kirjalliset todisteet ratkaisevat paljon – Tässä tapauksessa rekisterimerkinnät ja tilinpäätöstiedot olivat avainasemassa.

✅ Henkilötodistelun ristiriitaisuus voi kaataa syytteen – Epäselvät tai keskenään ristiriitaiset todistajalausunnot eivät riitä tuomion tueksi.

Jos kohtaat syytöksiä tai tarvitset asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Meillä on laaja kokemus talousrikoksista ja muista rikosoikeudellisista prosesseista.

🔗 Lue lisää palveluistamme ja ota yhteyttä: www.rikoslakimies.fi