• Henrik Pirhonen

Raiskaus rikoslaissa



Rikoslain mukaan, joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Yritys on rangaistava.

Raiskauksella on siis kaksi tekomuotoa: sukupuoliyhteys väkivaltaa käyttämällä tai sen uhalla, sekä sukupuoliyhteys käyttämällä hyväksi toisen heikentynyttä tilaa. Molemmat tekomuodot siis edellyttävät sukupuoliyhteyttä. Lain määritelmän mukaan sukupuoliyhteydellä tarkoitetaansukupuolielimellä tehtävää taikka sukupuolielimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon taikka toisen sukupuolielimen ottamista omaan kehoon. Kyse voi olla siis vaginaalisesta, anaalisesta tai oraalisesta tunkeutumisesta. Tunkeutumista ei tarvitse tehdä sukupuolielimellä, ja myös esineellä tunkeutumista pidetään yhtenä tekomuotona. Teon täytyy kuitenkin olla seksuaalinen. Sukupuoliyhteyden osapuolten sukupuolella ei ole merkitystä.


Väkivalta ja raiskaus


Raiskauksen ensimmäinen tekomuoto vaatii väkivallan käyttämistä tai väkivallalla uhkaamista. Käytännössä väkivalta on henkeen tai terveyteen kohdistuva teko. Väkivallan tai sen uhan ei tarvitse kohdistua uhriin, vaan voidaan myös uhata toista henkilöä, painostamalla näin uhri sukupuoliyhteyteen. Väkivallan ei tarvitse olla sukupuoliyhteyden ”välineenä”, eli sen ei tarvitse kohdistua henkilöön juuri tekohetkellä, vaan väkivallalla voidaan esimerkiksi murtaa uhrin vastustustahto, ennen itse sukupuoliyhteyttä. Väkivallan uhka voi myös kohdistua tulevaisuuteen, eli uhalta ei edellytetä välittömyyttä. Väkivallan tai sen uhan tulee kuitenkin kohdistua henkilöön, eli eläimeen tai esineeseen kohdistettu väkivalta tai sen uhka ei ole tunnusmerkistön mukainen. Väkivallan asteesta tai vakavuudesta ei laissa mainita mitään. Voidaan siis tulkita, että vähäinenkin väkivalta täyttää tunnusmerkistön. Kyse on pakottamisesta, jota on yleensä arvioitu siltä kantilta, onko väkivalta tai sen uhka riittävä murtamaan toisen tahdon. Arviointiin vaikuttaa myös olosuhteet. Jos uhrin puolustautumismahdollisuudet ovat heikot, riittää vähäinenkin väkivalta. Jos väkivallan uhka kohdistuu tulevaisuuteen, edellytetään siltä kuitenkin suurempaa vakavuutta.


Raiskaus ja uhrin heikentynyt tila


Raiskauksen toinen muoto koskee tilannetta, jossa tekijän ei tarvitse käyttää väkivaltaa tai sen uhkaa, koska uhri ei pysty estelemään tai kieltäytymään. Uhrin ei siis tarvitse vastustaa sukupuoliyhteyttä, vaan se riittää, että uhri ei pysty antamaan siihen suostumustaan. Teon rangaistavuudelta edellytetään siis sitä, että uhri ei ole pystynyt puolustautumaan sukupuoliyhteydeltä tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan sukupuoliyhteyteen. Koska väkivallan käyttö ja uhka kuuluvat raiskauksen ensimmäiseen muotoon, viittaa puolustuskyvyttömyys tässä kohtaa tilanteeseen, jossa nimenomaista uhkausta ei ole esitetty. Uhri voi olla esimerkiksi niin peloissaan, että tekijän ei tarvitse esittää minkäänlaista uhkausta. Kyse voi olla siitä, että tekijä murtautuu uhrin asuntoon, joka jo luo uhrille niin pelottavan ilmapiirin, ettei häntä tarvitse enempää uhkailla. Kykenemättömyys muodostamaan tahtoa taas viittaa tilanteeseen, jossa uhrilla ei ole mahdollista esittää suostumusta tai kieltäytyä. Tyypillinen tilanne on sammuminen alkoholin nauttimisen jälkeen. Kyse voi olla myös mistä tahansa muusta tajuttomuudesta tai sitä vastaavasta tilasta. Kyvyttömyys taas ilmaista tahtoa viittaa tilanteeseen, jossa uhri on kyllä tajuissaan, mutta ei saa viestittyä kieltäytymistä tai suostumusta. Kyse voi olla vahvasta humalasta, lääkkeistä tai esimerkiksi sairaudesta. Pohjimmiltaan arvioinnissa otetaan siis kantaa siihen, pystyikö uhri antamaan suostumuksensa tekoon.


Raiskaus ja tahallisuus


Raiskaus on rangaistava vain tahallisena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekijän on oltava selvillä seikoista, joita teon tunnusmerkistö edellyttää. Kyse ei ole siitä, että tekijän tulee tietää lain sisältö, vaan siitä että tekijä ymmärtää sukupuoliyhteyden olevan seurausta väkivallan käytöstä tai sen uhasta, tai tekijä ymmärtää uhrin olevan kykenemätön ilmaisemaan tai muodostamaan suostumuksensa sukupuoliyhteyteen tai uhrin olevan puolustuskyvytön. Tekijän ymmärrys seikoista perustuu siihen, että tekijä piti niitä varsin todennäköisinä.


Raiskauksen yritys


Raiskaus on myös yrityksenä rangaistava teko. Raiskaus on tapahtunut, kun sukupuoliyhdyntä on alkanut, eli sukupuolielimet ovat yhtyneet, tai sukupuolielimeen on tunkeuduttu jollain muulla tavalla kuten esineellä. Väkivallan kautta tehdyn raiskauksen osalta on helppo arvioida koska teon yritys on alkanut. Teko on yritys, kun väkivaltaa on ensimmäisen kerran käytetty tai sillä on uhattu. Raiskauksen toisen muodon osalta yritystä on hieman vaikeampi määritellä. Voisi ajatella, että teko on siirtynyt yrityksen tasolle siinä vaiheessa, kun tekijä on aloittanut jonkin asteen seksuaalisen kanssakäymisen uhrin kanssa. Raiskauksen tunnusmerkistö kuitenkin edellyttää sukupuoliyhdyntää, ja sitä lievemmät teot arvioidaan pakottamisena seksuaaliseen tekoon. Niinpä pelkästä seksuaalisesta teosta, ei voida vielä vetää johtopäätöstä yritettyyn sukupuoliyhdyntään. Käytännössä raiskauksen toisen muodon osalta yrityksenä voidaan pitää sellaisia tekoja, joissa tekijä pyrkii selkeästi sukupuoliyhdyntään, mutta teko epäonnistuu jostain muusta syystä. Uhri esimerkiksi virkoaa tajuttomasta tilasta juuri ennen itse yhdyntää. Tai tekijä ei yrittämisestä huolimatta saa tunkeuduttua uhrin sukupuolielimeen.


Raiskauksen lievempi muoto


Raiskauksesta ei ole laissa erikseen säädetty lievää muotoa, mutta raiskausta koskeva lainkohta käytännössä sisältää myös teon lievän muodon. Lain mukaan, jos raiskaus huomioon ottaen uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava kuin edellä tarkoitetut teot, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Samoin tuomitaan se, joka muulla kuin edellä tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen. Lievempää rangaistusta ei kuitenkaan tuomita, jos tekijä on käyttänyt väkivaltaa.


Raiskauksesta tuomitaan lievempi rangaistus siis kolmessa tapauksessa: uhkaus on vähäinen, uhkaukseen ei liity väkivalta tai teko on kokonaisuutena vähäinen. Uhkauksen vähäisyys riippuu pitkälti olosuhteista, eli tietyissä olosuhteissa jo vähäinen uhkaus voitaisiin nähdä riittävänä. Uhkaus, joka ei koske väkivaltaa voi liittyä mihin tahansa muuhun, millä voidaan uhata. Toki uhkaukselta aina edellytetään tietty vakavuus. On myös mahdollista, että uhkaukseen liittyy väkivalta, mutta ei ihmiseen liittyvä väkivalta. Kokonaisarvostelussa merkitystä annetaan kaikille olosuhteille, eikä selviä raameja muutoin vähäiselle teolle voida esittää.


Törkeä raiskaus


Rikoslain mukaan, jos raiskauksessa aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä, kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi, rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka muuten uhataan vakavalla väkivallalla ja raiskaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä raiskauksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

Teolla on siis neljä ankaroittamisperustetta, jotka tekevät siitä törkeä, jos se on myös kokonaisuutena törkeä. Ensinnäkin vakavan terveydellisen seurauksen aiheuttaminen tekee teosta törkeän. Merkitystä annetaan vamman tai sairauden kestolle sekä vaikutukselle uhrin elämään. Hengenvaarallinen tila taas on yksiselitteinen käsite. Toiseksi teosta tekee törkeän usea tekijä tai tuntuva kärsimys. Kärsimyksen tuntuvuus on subjektiivista ja se voi olla henkistä tai fyysistä kipua. Kolmas ankaroittamisperuste on uhrin alaikäisyys. Neljäs kohta on erityinen raakuus, julmuus tai nöyryytys. Raakuus liittyy väkivallan asteeseen, julmuus teon moraalittomuuteen ja nöyryyttävä tekotapa liittyy häpeään. Viimeinen ankaroittamisperuste on hengenvaarallisen välineen käyttö tai vakavan väkivallan uhka. Vakava uhka on esimerkiksi surmaamisen uhkaaminen tai vakavalla vammalla uhkaaminen.


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme!

 

Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20


59 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki