• Henrik Pirhonen

Uhkapelin järjestäminen - rikos


Rikoslain mukaan, joka luvattomasti järjestää uhkapelin tai pitää huoneistoa tai muuta tilaa uhkapeliä varten tai majoitus- tai ravitsemisliikkeen harjoittajana sallii uhkapelin, on tuomittava uhkapelin järjestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


Tekotapoja teolla on siis kolme: järjestäminen, paikan pitäminen ja pelaamisen salliminen. Järjestäminen voi liittyä vetojen vastaanottamiseen, kertoimien asettamiseen, tarvittavien välineiden hankkimiseen tai käyttöön luovuttamiseen ynnä muuhun uhkapelaamiseen olennaisesti liittyvään toimeen. Pelkkä pelaaminen ei ole rangaistavaa säännöksen perusteella. Tilan pitäminen vaatii pitkäaikaisuutta, mutta muuten tunnusmerkki täyttyy helposti, jos tilan pitäjä on tietoinen uhkapelaamisesta. Viimeisenä tekomuotona on ravitsemus- tai majoitusliikkeen omistajan sallinta uhkapelaamiseen. Kyse on usein siitä, että ravintolassa tai hotellissa järjestetään uhkapelaamista, ja omistaja tietää tästä kuitenkaan sitä itse järjestämättä. Usein omistaja saa myös jonkinlaisen korvauksen siitä, että hän sallii pelaamisen.


Lain mukaan, uhkapelipankki ja muu järjestetyssä uhkapelissä käytetty raha ja rahanarvoinen esine on tuomittava menetetyksi valtiolle. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittava omaisuus oli.


Uhkapelin määritelmä


Laissa uhkapelillä tarkoitetaan veikkaus-, bingo-, toto- ja vedonlyöntipeliä, raha- tai tavara-arpajaisia ja pelikasinotoimintaa sekä muuta vastaavaa peliä tai toimintaa, jossa voiton saaminen perustuu kokonaan tai osittain sattumaan taikka peliin tai toimintaan osallistuvista riippumattomiin tapahtumiin ja jossa mahdollinen häviö on ilmeisessä epäsuhteessa ainakin jonkun osallistujan maksukykyyn.


Uhkapeliin liittyy siis sattuma tai uhkapelaajasta riippumaton tapahtuma. Sattuma liittyy esimerkiksi nopanheittoon. Nopanheittäjä ei juurikaan voi vaikuttaa tulokseen, vaikka hän itse fyysisesti heittää nopan. Sattuma ei liity ns. taitopeleihi. Esimerkiksi biljardissa pelaajan taidot vaikuttavat olennaisesti lopputulokseen, eikä sattumalla ole suurta roolia. Niinpä biljardin pelaaminen rahapanoksella ei ole uhkapelaamista lain näkökulmasta, vaikka arkikielen sanassa uhkapelaaminen voi sisältää tällaisen toiminnan. Jos henkilö kuitenkin asettaa rahapanoksen biljardipeliin, jossa hän ei itse pelaa, on kyse uhkapelistä, koska lopputulos riippuu uhkapelaajasta riippumattomasta tapahtumasta. Taitopelin ja sattuman väliin putoaa monet korttipelit kuten pokeri. Pelaajan kortit, joista lopputulos riippuu ovat täysin sattumanvaraisia. Pelaajan taidot kuitenkin vaikuttavat olennaisesti lopputulokseen. Koska uhkapelin määritelmään kuuluu pelit, joihin liittyy osittain sattuma, on korttipelejä pidettävä myös uhkapeleinä.


Jotta peliä voidaan pitää uhkapelinä, on häviön oltava ilmeisessä epäsuhteessa ainakin jonkun osallistujan maksukykyyn. Kyse on mahdollisesta häviöstä, eli merkitystä ei ole pelin todellisella lopputuloksella, vaan pelin säännöistä johtuvalla epäsuhteella. Maksukyvystä puhuttaessa, ei tarkoiteta "pelikassaa", vaan henkilön todellista maksukykyä. Tarkasteluun otetaan se peliin osallistuva henkilö, jonka maksukyky on heikoin. Peliä pidetään uhkapelinä, jos henkilön maksukyky heikentyy tai voisi heikentyä niin, että se vaikuttaa olennaisesti hänen elinkustannuksistansa selviämiseen.


Rahapelirikos


Rikoslain mukaan, joka 1) toimeenpanee rahapelin luvattomasti, 2) myy tai välittää arpoja muun kuin arpajaislaissa mainitun rahapeliyhtiön toimeenpanemaan rahapeliin tai markkinoi sellaista rahapeliä vastoin arpajaislain kieltoa, 3) myy tai välittää arpoja rahapeliin ulkomaille tai markkinoi rahapeliä ulkomaille vastoin arpajaislain kieltoa, 4) ilman rahapelin toimeenpanijan lupaa myy tai välittää arpajaislaissa mainitun rahapeliyhtiön toimeenpanemaan rahapeliin liittyviä arpoja taikka vastaanottaa sellaiseen rahapeliin liittyviä pelipanoksia tai välittää sellaiseen rahapeliin liittyviä voittoja vastoin arpajaislain kieltoa taikka 5) luovuttaa tilan raha-automaatin, erityisautomaatin tai kasinopelin käytettävänä pitämiseen, jos sitä pitää käytettävänä muu kuin arpajaislaissa mainittu rahapeliyhtiö, vastoin arpajaislain kieltoa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rahapelirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Rahapelinä pidetään sellaisia arpajaisia, joissa voi voittaa rahaa. Käytännössä voitto ratkeaa siis arvalla, eli sattumalla. Suomessa Veikkaus Oy:llä on arpajaislakiin kirjattu yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä. Rahapelirikos saa sisältönsä pitkälti arpajaislaista.


Rahapelirikoksen ensimmäinen tekomuoto on rahapelien toimeenpano luvattomasti. Käytännössä toimeenpano on aina luvaton, jos toimeenpanijana ei ole Veikkaus Oy. Toinen tekomuoto on muun kuin Veikkauksen arpojen myynti, välittäminen tai markkinointi. Kolmas tekomuoto on arpojen myynti, välittäminen ja markkinointi ulkomaille, jos se on ulkomaisen lainsäädännön vastaista. Neljäs tekomuoto on Veikkauksen arpojen myynti, välittäminen, pelipanosten vastaanottaminen tai voittojen välittäminen ilman Veikkauksen lupaa. Viimeinen tekomuoto on tilan luovuttaminen pelaamiseen liittyvälle automaatille, jota pitää muu kuin Veikkaus. Kuten tekomuodoista voi huomata, ne liittyvät kaikki Veikkauksen yksinoikeuden rikkomiseen.


Arpajaisrikos


Rikoslain mukaan, joka 1) toimeenpanee arpajaiset ilman arpajaislaissa tarkoitettua lupaa, 2) muulla kuin rahapelirikoksessa tarkoitetulla tavalla rikkoo arpajaislaissa säädettyä kieltoa, 3) käyttää arpajaisten tuotot olennaisesti vastoin laissa, arpajaisten toimeenpanoon annetussa luvassa tai tuottojen käyttötarkoituksen muuttamista koskevassa luvassa annettua määräystä, 4) laiminlyö arpajaisten toimeenpanoon kuuluvan tilitysvelvollisuuden, 5) toimeenpanee arpajaislaissa tarkoitetut pienarpajaiset, vaikkei täytä arpajaislaissa säädettyjä arpajaisten toimeenpanoa koskevia edellytyksiä, 6) rikkoo olennaisesti tai toistuvasti arpajaisten toimeenpanoon annettuun lupaan liitettyjä ehtoja tai määräyksiä, 7) toimeenpanee rahapelin olennaisesti tai toistuvasti vastoin arpajaislain nojalla annettua asetusta tai 8) rikkoo rahapelien markkinointia koskevia arpajaislain säännöksiä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, arpajaisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Arpajaislain mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Koska arpajaisrikoksen rangaistus on rahapelirikosta lievempi, on se rahapelirikokseen nähden toissijainen säännös.


Teon ensimmäinen muoto on muiden kuin rahapeliarpajaisten toimeenpaneminen ilman lupaa. Toinen tekomuoto on arpajaisten toimeenpanemista koskevien kieltojen rikkominen. Kolmas tekomuoto koskee arpajaistuottojen väärinkäyttöä. Neljäs tekomuoto on tilitysvelvollisuuden laiminlyönti, joka seuraa aina arpajaisten järjestämisestä. Viides tekomuoto koskee pienarpajaisten järjestämistä, ilman kelpoisuutta. Arpajaisia saa järjestää vain yleishyödyllinen yhteisö, yhdistys tai säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa. Kuudes tekomuoto on arpajaisten ohjeiden toistuva rikkominen. Seitsemäs tekomuoto koskee asetuksen rikkomista, jossa määrätään rahapelien toimeenpanosta. Rikkeen tulee olla olennainen tai niiden tulee olla toistuvia. Viimeinen tekomuoto on rahapelien markkinointia koskevien sääntöjen rikkominen. Veikkauksella on yksinoikeus rahapelien markkinointiin, ja myös heidän markkinointioikeutensa on hyvin rajattu.


Rahankeräysrikos


Rikoslain mukaan, joka 1) järjestää rahankeräyksen rahankeräyslain vastaisesti ilman rahankeräyslupaa tai tekemättä pienkeräyksestä ilmoitusta tai 2) käyttää rahankeräyksellä saatuja varoja olennaisesti muuhun kuin rahankeräyslupaa haettaessa Poliisihallitukselle ilmoitettuun tai poliisilaitokselle pienkeräysilmoituksessa annettuun rahankeräyslaissa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen, on tuomittava rahankeräysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rahankeräysrikoksesta tuomitaan myös se, joka kerää rahaa tai virtuaalivaluuttaa rahankeräyslaissa kielletyllä järjestämistavalla. Säännös on toissijainen, eli sitä sovelletaan, jos muusta rikoksesta ei tuomita ankarampaa rangaistusta.


Rahankeräys on yleisöön vetoamista, jolla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestäminen vaatii poliisihallituksen lupaa. Pienkeräyksen osalta riittää ilmoitus poliisihallitukselle, mutta keräys voidaan aloittaa vasta, kun poliisihallitus on antanut ilmoittajalle keräysnumeron. Rahankeräyksen tulee pääsääntöisesti tapahtua yleishyödylliseen tarkoitukseen, ja sen saa pääsääntöisesti järjestää vain yleishyödyllinen järjestö, yliopisto ja amk, kansallisgalleria ja evankelisluterilainen kirkko. Kirkon kolehti ei kuitenkaan ole rahankeräystä. Pienkeräyksen mahdollinen järjestäjäpiiri on laajempi. Rahankeräämisen tarkoitukseen on myös poikkeuksia. Yliopisto, amk ja kansallisgalleria sekä kirkko saavat järjestää rahankeräyksen tehtäviensä hoitamista varten. Myös taloudellisesti heikossa tilanteessa olevan perheen tai yksityishenkilön avuksi voidaan järjestää rahankeräys.


Tekomuotoina on rahankeräyksen järjestäminen ilman lupaa, pienkeräyksen järjestäminen ilmoittamatta sekä varojen väärinkäyttö. Rahankeruu tai virtuaalivaluutankeruu ns. Pyramidihuijauksen muodossa on kiellettyä. Käytännössä tällaiset huijaukset toimivat niin että viestin eteenpäin jakamisella tienataan itse rahaa. Huijaus perustuu siihen, että se pyörii niin kauan, kun uudet tulokkaat rahoittavat vanhojen jäsenten "palkkiot".


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001


6 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Petos