• Henrik Pirhonen

Valtionrajarikos



Joka 1) ylittää tai yrittää ylittää Suomen rajan ilman siihen oikeuttavaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa tai matkustusasiakirjaan rinnastettavaa muuta asiakirjaa tai muualta kuin luvallisesta maahantulo- tai maastalähtöpaikasta tai vastoin lakiin perustuvaa muuta kieltoa kuin maahantulokieltoa, 2) muuten rikkoo rajan ylittämisestä annettuja säännöksiä tai 3) oleskelee tai liikkuu rajavyöhykkeellä tai ryhtyy siellä kiellettyyn toimeen rajavartiolain vastaisesti tai ilman mainitun lain edellyttämää lupaa, on tuomittava valtionrajarikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka teon johdosta käännytetään tai karkotetaan maasta, eikä ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomessa. Valtionrajarikoksesta ei tuomita myöskään ulkomaalaista, joka on teon sen vuoksi, että hän on ollut ihmiskaupan kohteena.


Valtionrajarikokseen siis syyllistyy yrittämällä tulla Suomeen ilman passia, viisumia, oleskelulupaa tai vastoin kieltoa. Passia edellytetään lähtökohtaisesti kaikilta maahan tulevilta. Suomen kansalainen ei kuitenkaan syyllisty rikokseen tullessaan maahan ilman passia. Viisumia tai oleskelulupaa edellytetään muilta kuin EU:n kansalaisilta, riippuen oleskelun pituudesta. EU on myös säätänyt asetuksella maista, joiden kanaslaiset eivät tarvitse viisumia. Vaikka saapuminen maahan sinänsä olisi luvallista, on se rangaistavaa, jos se tehdään kielletystä maahantulopaikasta. Myös muulla tavoin rajanylitys säännösten rikkominen on rangaistavaa. Kyse voi olla esimerkiksi Suomeen saapuvasta veneilijästä, joka ei ilmoita satamaviranomaiselle tulostaan. Kyse voi olla maahantulosta tai maasta poistumisesta, eikö muodolla ole rangaistavuuteen nähden merkitystä.


Viimeinen valtionrajarikoksen tekomuoto liittyy rajavartiolain kieltoihin. Rajavartiolain mukaan kiellettyä on pystyttää aita tai muu rakennelma 50 metrin säteellä rajasta, joka haittaa partiointia, auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana liikkua niissä osissa jokia ja salmia, joissa raja kulkee, liikkua rajavesissä alle 100 metrin etäisyydessä rajasta ja eläinten laiduntaminen rajan osissa, joissa ei ole ylitystä estävää aitaa. Rikkomalla näitä kieltoja, syyllistyy valtionrajarikokseen. Laki määrittelee myös tietyt toiminnat luvanvaraisiksi, ja ilman lupaa tällaisen toiminnan harrastaminen on rangaistavaa valtionrajarikoksensa. Luvanvaraista on rajavyöhykkeellä oleskelu, rajavedessä päivällä liikkuminen, rajakaistalla liikkuminen, rakennuksen rakentaminen 50 metriä lähemmäksi rajasta, räjähdysaineiden ja ampuma-aseiden sekä -tarvikkeiden hallussapito ja käyttö rajavyöhykkeellä sekä maa- ja kiviainesten ottaminen 20 metriä lähempänä rajaa.


Jos tekijä on ulkomaalainen, ja hänet maahantulon seurauksena käännytetään tai karkotetaan, ei rikosoikeudellista vastuuta saateta häneen. Turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien turvaamiseksi, säännös ei sovellu heihin.


Rangaistavuus edellyttää teolta tahallisuutta. Tahallisuuteen liittyy ensinnäkin se, että tekijä tietää, että hänellä ei ole ylitykseen oikeuttavaa asiakirjaan tai kiellon yhteydessä, hän tietää häneen asetetusta kiellosta. Jos kyse on rajalla tapahtuvaan tekoon, on tekijän ymmärrettävä, että kyse on raja-alueesta.


Lievä valtionrajarikos


Jos valtionrajarikos, luvattoman oleskelun tai liikkumisen lyhytaikaisuus, kielletyn toimen laatu taikka muut rikokseen liittyvät seikat huomioon ottaen on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä valtionrajarikoksesta sakkoon.


Teon lievää muotoa ei myöskään sovelleta ulkomaalaiseen, joka teon seurauksen käännytetään tai karkotetaan, tai pakolaislupaa hakevaan taikka ihmiskaupan uhriin. Teon vähäisyyttä arvioidaan kokonaisarviolla, jossa otetaan huomioon kaikki olosuhteet. Esimerkiksi rajavyöhykkeellä oleskelun lyhytkestoisuus tekee teosta lievän. Myös lievältä teolta vaaditaan tahallisuutta.


Maahantulokiellon rikkominen


Joka tulee Suomeen, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva 1) ulkomaalaislaissa tarkoitettu maahantulokielto tai mainitun lain mukainen toisen Schengen-valtion antama jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukainen maahantulokielto tai 2) ulkomaalaislain 150 §:n 3 momentissa tai 170 §:n 1 momentissa tarkoitettu maahantulokielto, on tuomittava maahantulokiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Maahantulokiellon rikkomisesta ei tuomita Schengenin tietojärjestelmässä maahantulokieltoon määrättyä ulkomaalaista, jonka maahantulo Suomeen on sallittu kauttakulkua varten henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla.


Yleisellä tasolla, maahantulokielto tarkoittaa sitä, että henkilö ei saa tulla Suomen alueelle. Rikoslaissa on kriminalisoitu neljän erityyppisen maahantulokiellon rikkominen. Ensinnäkin maahantulokiellon perusmuoto on ulkomaalaislain mukainen kielto, joka kattaa koko Schengen alueen. Toinen muoto on kansallinen maahantulokielto, jos henkilöllä on oleskelulupa jossain Schengen-valtiossa, eikä sitä peruuteta. Kolmas kieltomuoto on toisen Schengen-valtion antama kielto, joka kattaa koko Schengen alueen. Viimeinen kiellon muoto on enintään 15 vuoden mittainen kielto tilanteessa, jossa maasta poistaminen perustuu vaaraan yleisestä turvallisuudesta, järjestyksestä tai kansanterveydestä. Säännöstä ei sovelleta ja maahantulo perustuu kauttakulkuun Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.


Alueloukkaus


Vieraan valtion sotilas taikka vieraan valtion valtionaluksen tai valtionilma-aluksen päällikkö, joka 1) rikkoo aluevalvontalakia sen 44 §:ssä tarkoitetulla tavalla, 2) rikkoo aluevalvontalain säännöksiä Suomen alueelle tulosta ja maassa oleskelusta tai 3) rikkoo aluevalvontalain nojalla myönnetyssä luvassa annettuja lupamääräyksiä, on tuomittava alueloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Alueloukkauksesta tuomitaan myös se, joka aluevalvontalaissa tarkoitetun tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän jäsenenä ja osana tällaisen ryhmän toimintaa rikkoo aluevalvontalain mukaista kieltoa tulla Suomen alueelle tai olla maassa. Alueloukkausta koskevassa asiassa syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta ja tuomioistuin rangaistuksen tuomitsematta, jos alueloukkaus on saatu välittömästi keskeytetyksi tai jos siihen syyllistynyt on teon vuoksi käännytetty tai karkotettu maasta.


Kyse on suhteellisen rajatusta rikoksesta koska tekijäpiirissä on vain vieraan valtion sotilaat tai aluksen päälliköt. Aluevalvontalailla on pyritty suojaamaan Suomen aluetta maanpuolustuksellisessa tarkoituksessa, joten tuon lain erinäisien säännösten rikkominen on kriminalisoitu rikoslaissa. Käytännössä kyse on hyvin harvinaisesta rikoksesta, koska mahdolliset alueloukkaukset pyritään ratkaisemaan diplomaattisilla keinoilla. Aluevalvontalain säännökset liittyvät sotilaalliseen toimintaan ja sen harjoitteluun, sekö erinäisiin liikkumis- tai tunnusrikkomuksiin. Käytännön merkitystä kaventaa entisestään syyttäjän ja tuomioistuimen harkintavalta tilanteissa, jossa alueloukkaus on saatu heti estettyä tai henkilö on poistettu maasta.


Laittoman maahantulon järjestäminen


Joka 1) tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa tai matkustusasiakirjaan rinnastettavaa muuta asiakirjaa, 2) tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jonka matkustusasiakirja on väärä, väärennetty, myönnetty toiselle henkilölle taikka saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella, 3) järjestää tai välittää edellä tarkoitetulle ulkomaalaiselle kuljetuksen Suomeen tai 4) luovuttaa toiselle edellä tarkoitetun väärän asiakirjan käytettäväksi maahantulon yhteydessä,

on tuomittava laittoman maahantulon järjestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Laittoman maahantulon järjestämisenä ei pidetä tekoa, jota erityisesti huomioon ottaen tekijän humanitaariset tai läheisiin perhesuhteisiin liittyvät vaikuttimet sekä ulkomaalaisen turvallisuuteen vaikuttavat olot hänen kotimaassaan tai vakinaisessa asuinmaassaan on pidettävä kokonaisuutena ottaen hyväksyttävistä syistä tehtynä.


Kyse on käytännössä valtionrajarikoksen mahdollistamisesta. Henkilön tuonti voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja eri kulkuneuvolla. Myös tällaisen kuljetuksen järjestäminen on rangaistavaa. Jos kyse on väärennetyistä asiakirjoista, on jo niiden luovuttaminen, eli teon valmistelu, rangaistavaa. Toisen auttaminen epäinhimillisistä olosuhteista Suomeen on rajattu rangaistavuuden ulkopuolelle, erityisesti jos kyse on perheenjäsenestä.


Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen


Jos laittoman maahantulon järjestämisessä 1) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä tai 2) rikos tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.


Teon törkeällä muodolla on siis kaksi ankaroittamisperustetta, jotka tekevät teosta törkeän, olettaen että teko on myös kokonaisarvion perusteella törkeä. Ensinnäkin vaikean vamman, sairauden tai hengenvaarallisen tilan aiheuttaminen teon yhteydessä tekee teosta törkeän. Kyse on yksiselitteisestä perusteesta, ja se esiintyy myös muissa törkeissä rikoksissa. Toinen peruste on se, että rikos tehdään osana järjestäytynyttä toimintaa. Myös toinen peruste on yksiselitteinen ja järjestäytyneestä rikollisryhmästä voi lukea lisää täältä (LINKKI).


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001


3 katselukertaa0 kommenttia