• Henrik Pirhonen

Arvopaperimarkkinarikokset



Nykyinen arvopaperimarkkinarikoksia koskeva sääntely rakentuu siten, että rikoslain arvopaperimarkkinarikoksia käsittelevään lukuun on sijoitettu rikosoikeudelliset säännökset, joissa on sinänsä kuvattu rikoksina rangaistavat teot ja niistä seuraavat rangaistukset. Säännöksissä on kriminalisoitu sisäpiirintiedon väärinkäyttöä ja sen ilmaisemista koskevat teot. Lisäksi säännöksissä on rangaistu markkinoiden manipulointiin liittyvät teot. Näihin rikoksiin voi kuka tahansa syyllistyä. Sen sijaan arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos, jossa on säädetty rahoitusvälineiden markkinointia ja kaupankäyntiä koskevan tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta, koskee rajatumpaa tekijäpiiriä. Rikoslain arvopaperimarkkinarikoksia koskevan luvun säännösten taustalla on vuoden 2014 EU:n markkinoiden väärinkäyttödirektiivi, jossa on vahvistettu vähimmäissäännöt rikosoikeudellisille seuraamuksille. Direktiivin säännöksillä velvoitetaan jäsenvaltiot muun muassa säätämään rikoksiksi ainakin vakavat sisäpiirikauppoja, markkinoiden manipulointia ja sisäpiirintiedon laitonta ilmaisemista koskevat tahalliset teot. Lisäksi direktiivissä on säännöksiä enimmäisrangaistuksen vähimmäistasosta. Kansallisen rikoslain soveltamisessa tuleekin aina ottaa huomioon direktiivin tulkintavaikutus.


Arvopaperimarkkinarikoksia koskevien säännösten aineellinen sisältö tulee pitkälti rikoslain arvopaperimarkkinarikoksia koskevan luvun määritelmäsäännösten kautta muusta lainsäädännöstä. Tunnusmerkistöjen olennaisimmat käsitteet on siis määritelty lainsäädännössä, mikä sinänsä vähentää niiden tulkinnallisuutta. Arvopaperimarkkinarikoksia koskevan rikoslain luvun tunnusmerkistöjen ymmärtämisen kannalta on olennaista myös hahmottaa arvopaperimarkkinoita koskevat yleiset toimintatavat. Suomen kansallisen lain tasolla oleva keskeisin normi on arvopaperimarkkinalaki. Kyseinen laki sisältää säännökset arvopaperien yleiseen liikkeeseen saattamisesta, tiedonantovelvollisuudesta arvopaperimarkkinoilla, julkisista ostotarjouksista sekä arvopaperimarkkinoiden väärinkäytön estämisestä ja sen valvonnasta.

Arvopaperimarkkinalain säännökset koskevat pääasiassa arvopapereiden liikkeeseenlaskijoita, kuten esimerkiksi arvopaperipörssissä noteerattuja yhtiöitä. Laissa on asetettu myös osakkeenomistajille omia velvoitteita, kuten liputusvelvollisuus omistusosuuden ylittäessä tietyt rajat. Pörssien ja niitä vastaavien ulkomaisten kauppapaikkojen toimintaa säätelee puolestaan laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä, jossa on normeja kaupankäynnin järjestämisestä erilaisilla rahoitusvälineillä ja niiden kaupankäyntiin liittyvien tietojen julkistamisesta. Arvopaperimarkkinalaissa on omia määräyksiä siitä, mistä arvopaperimarkkinoilla tehdyistä rikkeistä voidaan määrätä hallinnollisia sanktioita, kuten esimerkiksi rike- ja seuraamusmaksuja. Niiden määräämisestä on kansallisesti säädetty Finanssivalvonnasta annetussa laissa. Nykyään Finanssivalvonta voi määrätä itse rikemaksun ja seuraamusmaksun, kun aikaisemmin seuraamusmaksun määrääminen kuului markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Lisäksi Finanssivalvonta voi antaa julkisen varoituksen sekä kieltää tiettyjä menettelyjä.


Arvopaperimarkkinarikoksista osa koskee ns. sisäpiirintietoa. Sillä tarkoitetaan arvopaperimarkkinarikosten yhteydessä julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. Tieto voi koskea rahoitusvälineitä, liikkeellelaskijaa tai arvopaperimarkkinoita yleensä. Sisäpiiritietoa voi kuvailla tiedoksi, jota järkevä sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksen perusteena, jos kyseinen tieto julkistettaisiin. Jotta tieto voi olla sisäpiirintietoa, sen on oltava riittävän täsmällistä. Täsmällisellä tiedolla tarkoitetaan esimerkiksi tietoa, joka viittaa sellaisiin olosuhteisiin tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai tapahtuneet tai joiden voidaan kohtuudella odottaa ilmenevän tai toteutuvan. Sisäpiirintietoa ovat muun muassa tieto tulevasta yritysjärjestelystä, toimeksiannosta, osakeannista, osto- tai lunastustarjouksesta, yhtiön osakkeen nimellisarvon alentamisesta, osakesarjojen yhdistämisestä tai jakamisesta, osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen sisällöstä ja yhtiön tulosvaroituksesta.


Sisäpiirintiedon väärinkäyttö


Markkinoiden puolueettomuuden yksi olennaisimmista edellytyksistä on, että markkinoilla toimivilla on mahdollisimman yhtäläiset tiedot rahoitusvälineiden arvoon vaikuttavista seikoista. Markkinoilla on kuitenkin useita sellaisia toimijoita, jotka väistämättä saavat rahoitusvälineiden arvoon vaikuttavia sisäpiirintietoja, joita ei heti voida julkistaa. Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä on pidetty yhtenä markkinoiden luotettavuutta eniten heikentävistä menettelytavoista. Sisäpiirintiedon väärinkäytön rangaistavuuden päätavoitteena onkin juuri ylläpitää arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Lisäksi rangaistussääntelyllä muun muassa suojataan osakkeenomistajia hyväksikäyttöä vastaan, luottamuksellisen tiedon haltijaa tiedon väärinkäyttöä vastaan sekä pyritään estämään oikeudetonta hyötymistä.


Se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää rahoitusvälineeseen liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi luovuttamalla tai hankkimalla rahoitusvälineen omaan tai toisen lukuun taikka peruuttamalla rahoitusvälinettä koskevan toimeksiannon tai muuttamalla sitä, voi syyllistyä sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. Myös henkilö, joka käyttää rahoitusvälineeseen liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi neuvomalla suoraan tai välillisesti toista rahoitusvälineen hankinnassa tai luovutuksessa taikka rahoitusvälinettä koskevan toimeksiannon peruuttamisessa tai muuttamisessa, voi syyllistyä sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. Sisäpiirintiedon väärinkäytöstä tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää hyväksi edellä mainittua neuvoa luovuttamalla tai hankkimalla rahoitusvälineen omaan tai toisen lukuun taikka peruuttamalla rahoitusvälinettä koskevan toimeksiannon tai muuttamalla sitä. Myös tahallisen rikoksen yritys on rangaistava.


Säännöksen tunnusmerkistön tarkoittamalle rahoitusvälineelle on ominaista, että se on vaihdantakelpoinen ja että se on saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen eli markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi. Tällaisten rahoitusvälineiden tulee olla myös oikeuksiltaan keskenään saman sisältöisiä, jotta niillä voitaisiin käydä tehokkaasti kauppaa. Yksittäisen rahoitusvälineen tulee siten tuottaa samanlainen taloudellinen etuus muiden vastaavien rahoitusvälineiden kanssa, esimerkiksi yksittäisen osakkeen samanlainen osinko- ja äänioikeus muiden samaa lajia olevien osakkeiden kanssa.


Käytännössä säännöksen tarkoittamia rahoitusvälineitä ovat vaihdantakelpoiset arvopaperit, joita ovat muun muassa osakkeet ja muut osuudet yhteisön pääomaan, joukkovelkakirjalainan osuudet sekä niihin rinnastuvat osuudet velallisen sitoumuksesta, kuten valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, sijoitustodistukset ja yritystodistukset, joilla käydään tavallisesti kauppaa rahamarkkinoilla, sekä sijoitusrahastojen osuudet. Lisäksi ulkomaisten yhteisöjen liikkeeseen laskemat vastaavan kaltaiset arvopaperit kuuluvat käsitteen piiriin samoin kuin ulkomaiset rahamarkkinavälineet ja yhteissijoitusyritysten osuudet. Yhteissijoitusyritys on yleensä joko ulkomainen rahasto tai ulkomainen yritys, joka harjoittaa siihen vertautuvaa yhteistä sijoitustoimintaa. Lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat päästöoikeudet sisältyvät rahoitusvälineen käsitteen piiriin. Sen sijaan esimerkiksi asunto-osakeyhtiön osakkeet eivät ole rikoslain arvopaperimarkkinoita koskevassa luvussa tarkoitettuja rahoitusvälineitä.


Sisäpiirintiedon väärinkäytössä tarkoitettu sisäpiirintiedon käsitteen sisältö tulee sellaisenaan EU-tason sääntelystä, sillä rikoslain mukaan sisäpiirintiedolla tarkoitetaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa tarkoitettua tietoa. Käsitettä ei voida tulkita tavalla, joka olisi ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, sillä määritelmä perustuu suotaan sovellettavaan EU:n asetukseen. Tulkintakysymykset kuuluvat viime kädessä EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa olevan sisäpiirintiedon määritelmäsäännöksessä on erikseen otettu huomioon rahoitusvälineiden, hyödykejohdannaisten ja päästöoikeuksien väliset erot. Sijoitusvälineestä riippumatta sisäpiirintiedolta kuitenkin edellytetään, että se on luonteeltaan täsmällistä ja julkaisematonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan taikka yhteen tai useampaan artiklan tarkoittamaan sijoitusvälineeseen.


Asetuksen perusteella tiedon katsotaan olevan luonteeltaan täsmällistä ensinnäkin silloin, jos se viittaa ilmenneisiin olosuhteisiin tai sellaisiin olosuhteisiin, joiden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän, tai toteutuneeseen tapahtumaan tai tapahtumaan, jonka voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan. Toiseksi tiedon täsmällisyydeltä edellytetään, että se on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös edellä mainittujen olosuhteiden tai edellä mainitun tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta artiklan tarkoittamien sijoitusinstrumenttien hintoihin. Kolmas sisäpiirintiedon edellytys on, että jos tieto julkistettaisiin, sillä olisi todennäköisesti huomattavaa vaikutusta kyseessä olevien sijoitusvälineiden tai niihin liittyvien johdannaisvälineiden hintoihin.


Säännöksen tarkoittama rahoitusvälineeseen liittyvä sisäpiirintieto viittaa siihen, ettei sisäpiirintiedon tarvitse välittömästi koskea kaupan kohteena olevaa rahoitusvälinettä. Riittävän täsmällinen ja julkistamaton välillinen tieto voi jo olla sisäpiirintietoa, jos sillä voi olla riittävän suuri merkitys rationaalisen sijoituspäätöksen kannalta. Sisäpiirintieto voi koskea yhtä tai useampaa liikkeeseenlaskijaa ja rahoitusvälinettä, mutta myös esimerkiksi rahoitusvälineisiin liittyvää toimeksiantoa tai jopa arvopaperimarkkinoita yleensä. Liikkeeseenlaskijaa koskevissa tiedoissa voi esimerkiksi olla kysymys muutoksista liikkeeseenlaskijan taloudellisessa asemassa tai organisaatiossa. Myös esimerkiksi tiedot suunnitteilla olevasta julkisesta osto- tai lunastustarjouksesta voivat olla liikkeeseenlaskijaa koskevia rahoitusvälineisiin liittyviä tietoja. Tiedon ei välttämättä tarvitse myöskään koskea jo päätettyä osto- tai lunastustarjousta, vaan jo riittävästi yksilöity ja riittävän todennäköisesti toteutuva suunnitelma tällaisesta toimenpiteestä voi olla sisäpiirintietoa. Sisäpiirintieto voi olla myös esimerkiksi tieto valmisteilla olevasta yrityskaupasta, vaikka kaupan yksityiskohdat olisivat vielä selvityksen alla.


KKO 2006:110
Tapauksessa vakuutusyhtiö A:n pääjohtajalla oli tieto yhtiössä valmisteilla olevasta suunnitelmasta, joka tähtäsi pankki- ja vakuutusalan kannalta merkittäviin rakennejärjestelyihin vakuutusyhtiö B:n kanssa ja johon sisältyi tavoite hankkia huomattava määrä vakuutusyhtiö C:n omistamia B:n osakkeita. Markkinoilla oli tieto, että A oli tehnyt C:lle yhteistoiminnasta neuvottelutarjouksen ja että eräät muutkin yhtiöt olivat ilmoittaneet kiinnostuksensa yhteistyöhön C:n kanssa ja myös sen omistamiin B:n osakkeisiin. Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa oli kysymys siitä, oliko pääjohtaja syyllistynyt sisäpiirintiedon väärinkäyttöön ostaessaan lähipiirilleen B:n osakkeita. Korkeimman oikeuden arvioinnin kohteena oli, onko kyseessä ollut lain tarkoittama sisäpiirintieto, ja jos oli, niin oliko X:llä ollut hyötymistarkoitus ja oliko tiedon käyttäminen tapahtunut törkeästä huolimattomuudesta.

Mikäli kaipaat apua arvopaperimarkkinarikoksiin liittyen, ota yhteyttä osaaviin lakimiehiimme.


Rikoslaki (39/1889) Luku 51

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L51


Arvopaperimarkkinalaki (746/2012)

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120746?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=arvopaperimarkkinalaki


Laki Finanssivalvonnasta (878/2008)

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20Finanssivalvonnasta


Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä (1070/2017)

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20171070?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20kaupankäynnistä%20rahoitusvälineillä


KKO 2006:110

https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2006/20060110?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=2006%3A110


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus markkinoiden väärinkäytöstä N:o 596/2014

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R0596&from=fi


4 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki