• Henrik Pirhonen

Eläinsuojelurikos


Rikoslain mukaan, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten 1) eläinsuojelulain tai sen nojalla annetun säännöksen, 2) eläinten kuljetuksesta annetun lain tai sen nojalla annetun säännöksen, 3) eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2005 liitteen I taikka 4) eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen, on tuomittava eläinsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Teon tarkka tunnusmerkistö selviää siis säännöksen mainitsemista muista asetuksista ja direktiiveistä. Teko on rangaistava tahallisena ja törkeästä huolimattomuudesta aiheutettuna. Huolimattomuus liittyy erityisesti liiallisen rasittamisen tekomuotoon. Tekijällä ei tällaisessa tilanteessa ole tarkoituksena välttämättä aiheuttaa eläimelle kärsimystä, mutta tekijä suhtautuu piittaamattomasti eläimen rasitukseen. Rasitus voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Esimerkiksi pitkäaikainen rasitus on tilanteessa, jossa eläintä käytetään päivittäin työntekoon, antamatta sille riittävää lepoa. Lyhytaikainen rasitus on taas kyseessä, jos eläimellä tietyssä tilanteessa annetaan liian raskas taakka kannettavaksi.


Myös tarpeettoman kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttaminen tehdään usein törkeällä huolimattomuudella. Tekijällä on usein tarkoituksena tehdä jotain muuta kuin aiheuttaa mainitun lainen seuraus, mutta hän suhtautuu piittaamattomasti tällaiseen oheisseuraukseen. Tarpeellisen hoidon ja ravinnon tarjoamisen laiminlyönti on myös usein huolimattomuudella tehty teko. Se, minkälaista hoidon ja ravinnon tasoa vaaditaan, ilmenee säännöksen mainitsemista asetuksista ja muista säädöksistä. Pahoinpitely tekomuotona vastaa pitkälti ihmisen pahoinpitelyä. Konkreettisella teolla on vähäisempi merkitys verraten aiheutettuun seuraukseen. Kuitenkin eläinten kohdalla hetkellisen ja lievän kivun aiheuttaminen koulutustarkoituksessa on sallittavaa.


Säännöstä voidaan soveltaa yhtä lailla luonnossa eläviin eläimiin, kuin kotieläimiin. Teon arvioinnissa otetaan huomioon eläimen lajikohtaiset ominaisuudet sekä yleiset kokemukset siitä, mitä pidetään julmana tai kipua aiheuttavana. Teon rangaistavuus edellyttää sekä tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa taikka julmaa kohtelua sekä säännöksessä mainitun lain tai asetuksen rikkomista.


Törkeä ja lievä eläinsuojelurikos


Rikoslain mukaan, jos eläinsuojelurikoksessa 1) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, 2) rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai 3) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä eläinsuojelurikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


Teon törkeälle muodolle on siis asetettu kolme ankaroittamisperustetta, ja yhden niistä ollessa käsillä, tuomitaan tekijä teon törkeästä muodosta olettaen, että teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Ensimmäinen peruste on erityinen raakuus tai julmuus. Teon raakuutta arvioidaan lähtökohtaisesti itse teon kannalta, ei seurausten kannalta. Erityisen raaka teko menee huomattavasti sen yli, mikä olisi riittänyt seurauksen aiheuttamiseen. Erityisen julma teko on erityisen epäinhimillinen. Julmuus osoittaa yleensä erityistä piittaamattomuutta seurauksista tai eläimestä. Toinen peruste on teon kohteiden lukumäärä. Mitä enemmän eläimiä on teon tai tekosarjan kohteena, sitä todennäköisemmin tekoa pidetään törkeänä. Viimeinen peruste on huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelu. Kyse ei siis ole saavutetusta hyödystä, vaan siitä, kuinka huomattavaa etua on yritetty saavuttaa. Kyse on usein järjestelmällisesti tapahtuvasta toiminnasta, esimerkiksi pentutehtailusta.


Rikoslain mukaan, jos eläinsuojelurikos, ottaen huomioon aiheutetun kärsimyksen, kivun tai tuskan vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä eläinsuojelurikoksesta sakkoon.


Kyse on kokonaisarvostelusta, joten tarkkoja sääntöjä siitä, koska teko on lievä, ei voida antaa. Arvosteluun vaikuttaa esimerkiksi seurauksen kesto, ja erityisesti seurauksen vakavuus. Myös sillä, onko kyse tahallisesta teosta, on merkitystä.


Eläintenpitokielto


Eläintenpitokielto on erityinen rangaistus, joka voidaan tuomita tavanomaisen rangaistuksen lisäksi tietyistä rikoksista. Törkeän eläintensuojelurikoksen yhteydessä määrätään eläintenpitokielto aina, jos käsillä ei ole painavia syitä sen määräämättä jättämiseksi. Tavallisen ja lievän eläinsuojelurikoksen yhteydessä voi tuomioistuin määrätä eläintenpitokiellon, mutta sillä ei ole siihen velvollisuutta. Vaikka tekijää ei itse teosta rangaistaisi syyntakeettomuuden takia, voidaan silti tekijä määrätä eläintenpitokieltoon. Kielto voidaan myös määrätä, vaikka eläinsuojelurikoksesta ei rangaistaisi siitä syystä, että rankaiseminen katsotaan kohtuuttomaksi, tai rangaistuksen määrääminen ei vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään.


Lain mukaan kiellon sisältö on seuraavanlainen: eläintenpitokieltoon määrätty ei saa omistaa, pitää eikä hoitaa eläimiä eikä muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Kielto voi koskea määrättyjä eläinlajeja tai eläimiä yleensä. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä määrätä, että tuomittu saa edelleen omistaa kokonaan tai osaksi eläimiä, jotka eivät ole rikoksen kohteena ja jotka ovat hänen omistuksessaan päätöstä tehtäessä, jos niiden määritteleminen päätöksessä on mahdollista.


Eläintenpitokielto määrätään aina vähintään vuodeksi, mutta se voidaan tietyssä tilanteessa määrätä myös pysyväksi. Jotta kielto voidaan määrätä pysyvänä, on tekijän syyllistyttävä törkeään eläinsuojelurikokseen tai oltava jo aiemmin tuomittu eläintenpitokieltoon taikka oltava heikossa terveydentilassa. Laki edellyttää myös, että häntä on pidettävä pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista


Eläintensuojelurikokseen liittyvä menettämisseuraamus


Kun henkilö määrätään eläintenpitokieltoon, tuomitaan kiellon piirissä olevat henkilön omistamat tai pitämät eläimet valtiolle menetetyksi. Samoin tuomitaan kiellon rikkomisen kohteena olevat eläimet. Jos kiellon rikkomisen kohteena olleita eläimiä ei ole mahdollista tuomita menetetyksi, tuomitaan niitä vastaava summa valtiolle menetetyksi. Merkitystä ei ole sillä, ovatko eläimet kieltoon tuomitun omistuksessa. Jos kyse on toisen kuin kieltoon määrättävän omistamista eläimistä, voi tuomioistuin varata tilaisuuden omistajalle noutaa eläimet korvauksetta. Tuomioistuin voi myös antaa kieltoon tuomitulle mahdollisuuden luovuttaa tai myydä eläimet. Jos eläimet noudetaan, myydään tai luovutetaan asianmukaisesti, menetysseuraamus raukeaa.


Kissan tai koiran turkiksen markkinoillesaattamisrikkomus


Joka kiellosta saattaa markkinoille sekä tuoda yhteisöön ja viedä yhteisöstä kissan ja koiran turkista ja tällaista turkista sisältäviä tuotteita annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) vastaisesti ammattimaisesti saattaa markkinoille kissan tai koiran turkiksen tai tällaista turkista sisältävän tuotteen, on tuomittava kissan tai koiran turkiksen markkinoillesaattamisrikkomuksesta sakkoon.


Säännös on yksiselitteinen, rangaistavaa on saattaa turkiksia tai niiden johdannaistuotteita markkinoilla osana liiketoimintaa. Kyse on EU-tasolta lähtevästä kiellosta. Huomioitavaa on, että teon tulee olla osa ammattimaista toimintaa, eli yksittäinen myynti yksityishenkilöiden välillä ei ole rangaistavaa.


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

3 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Myös oikeushenkilöitä tuomitaan tuomioistuimissa rangaistuksiin, erityisesti ympäristörikoksista ja työturvallisuusrikoksista Tuomitseminen on pakollista edellytysten täyttyessä, mutta rikoslain 9 luv