• Henrik Pirhonen

Pahoinpitely


Syyttäjän rangaistusvaatimus


1. Pahoinpitely

Rikoslaki 21 luku 5 § 1

Rikoslaki 5 luku 3 §


Syyttäjän muut vaatimukset


Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaajat on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1

Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §


Muut asiassa esitetyt vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimus


Todistelu

Henkilötodistelu


Kirjalliset todisteet


Tuomion perustelut

Syyksilukeminen


Vastaajat ovat syyllistyneet siihen pahoinpitelyyn, mistä heille on vaadittu rangaistusta.


Syyksilukemisen perustelut

Lähtötiedot

Poliisi on mennyt hälytyksen perusteella tapahtumapaikalle. Sieltä on tavattu asianomistaja/todistaja, jota on kerrottu pahoinpidellyn. Myös vastaajat on tavattu lähistöltä.


Kirjalliset todisteet


Uhri on käynyt seuraavana päivänä tapahtuneen jälkeen lääkärissä. Siitä kirjallisena todisteena esitetyn potilakertomuksen mukaan hän on kertonut joutuneensa edellisenä iltana usean miehen hyökkäyksen kohteeksi niin, että häntä oli lyöty päähän ja että hänen nilkkansa oli vääntynyt tilanteessa. Hänellä on todettu kipua oikealla päässä ja poskessa. Hän on kävellyt ontuen ja hänen nilkkansa seudulla on ollut kivulias turvotus. Nilkka on röntgenkuvattu. Siinä ei ole todettu traumaattista. Diagnoosiksi on merkitty nilkan nyrjähdys.


Ensihoidon perustietolomakkeen mukaan uhri on ilmoittanut vamman aiheuttajaksi useita miehiä ja tapahtumakuvaukseksi sen, että hän oli ollut menossa väliin kahden ihmisen riitaan/tappeluun. Häntä oli alettu repimään niin, että hänen nilkkansa oli vääntynyt. Häntä oli myös isketty nyrkillä kasvoihin. Kehokarttaan on merkitty vammat kumpaankin poskipäähän ja oikeaan nilkkaan. Lisäksi on esitetty kehokartta, johon on merkitty kuhmu/turvotus molempiin poskipäihin ja oikeaan nilkkaan.


Henkilötodistelu


Asianomistaja on pääkäsittelyssä kertonut, ettei muista tapahtumia aivan tarkkaan. Hän oli tullut kaverinsa kanssa baarista, kun oli nähnyt joidenkin henkilöiden tappelevan keskenään. Hän oli mennyt vain lopettamaan tappelua, mutta joutunutkin itse pahoinpitelyn uhriksi kolmen miehen taholta. Ensimmäinen mies oli mitään sanomatta lyönyt häntä nyrkillä kasvoihin. Toinenkin mies oli lyönyt häntä kasvoihin ja kolmas vielä vatsaan. Humalassa ollut asianomistaja oli kaatunut ilmeisesti iskusta, mutta mahdollisesti myös vetämisestä, koska hänen housut olivat rikkoutuneet. Hän ei ollut nähnyt kuin ensimmäisen lyöjän kasvot, mutta hän oli tuntenut kehossaan lyöjiä olleen useampia. Hän oli saanut iskuja kasvoihin, keskivartaloon ja jalkoihin. Hän oli ollut maassa 20-30 sekuntia. Iskuja ei ollut tullut enää sen jälkeen kun hän oli päässyt nousemaan ylös. Nilkan asianomistaja oli satuttanut kun oli kaatunut maahan ja joku oli astunut sen päälle. Tapahtuma oli ollut nopea kestäen vain noin reilun minuutin ajan. Hän oli kuitenkin siinä saanut ainakin 15 iskua, koska hänen kehonsa oli seuraavana päivänä ollut kauttaaltaan kipeä. Uhrilla oli ollut kipua ja särkyä kasvoissa, nenässä, niskassa, nilkassa, oikeassa reidessä ja selässä. Sitä oli kestänyt noin kahden viikon ajan. Hän oli poliisin valokuvasta heti tunnistanut häntä ensiksi nyrkillä kasvoihin lyöneen miehen kuvassa olevaksi punaruutupaitaiseksi mieheksi. Kaksi muuta miestä hän oli tunnistanut siitä, että hänen kääntyessä he olivat olleet lähimmäiset henkilöt hänen takanaan. Myös asianomistajan kaveri oli myöhemmin vahvistanut heidät häntä pahoinpidelleiksi miehiksi.


Tapahtumapaikalla oli ollut paljon ihmisiä. Tuo katuosuus oli ollut iltapimeälläkin hyvin valaistu. Uhri oli puhunut alkutilanteessa englantia ja suomea sanoen tappelijoille ”can you stop, please” ja ”lopettaa”. Hän oli juonut edeltäneen noin kahden tunnin aikana kolme olutta eikä ollut ollut kovin päihtynyt. Hänestä oli tuoreeltaan tuntunut siltä, että pahoinpitelijöitä olisi ollut jopa kahdeksan, mutta tilannetta jälkeenpäin muisteltuaan ja kaverinsa kanssa puhuttuaan, hänelle oli vahvistunut kuva siitä, että heitä oli ollut vain kolme. Vastaaja 1 oli ollut toinen häntä takaapäin lyöneistä miehistä. Uhri ei ollut nähnyt lyöntiä, mutta vastaaja 1 oli ollut lähin henkilö uhrin kääntyessä sinne päin. Poliisikuulustelussa oli näytetty vain tuo yksi tunnistusvalokuva. Uhri ei ollut itse potkaissut tai lyönyt ketään tilanteessa. Asianomistajaa pahoinpidelleitä miehiä oli ollut kolme. Yksi, jonka asianomistaja oli nähnyt selvästi, oli lyönyt häntä edestä kasvoihin ja kaksi muuta, jotka hän oli havainnut hämärämmin, auttaneet pitämällä uhria kiinni ja myös lyömällä häntä.


Uhri oli esitutkinnassa muistanut asiat paremmin. Hänen siellä (sivu x) kertomansa siitä, että mennessään rauhoittamaan tappelua, kolme miestä oli alkanut pahoinpidellä häntä ja että pahoinpitely oli kestänyt useiden minuuttien ajan, piti paikkansa. Uhri oli kuulustelukertomukseen edelleen merkityllä tavalla tunnistanut valokuvasta kaikki kolme miestä.


Todistaja


Miehet olivat yrittäneet paeta paikalta, mutta järjestysmies oli jo ehtinyt soittaa poliisille. Miehistä oli annettu tuntomerkit ja heidät oli saatu pysäytettyä. Uhria oli lyöty useita kertoja kovaa niin, että hän oli saanut siitä vammoja. Uhri oli yrittänyt pois, mutta hänet oli otettu kiinni. Pahoinpitely oli kestänyt noin minuutin ajan. Uhri oli saanut iskuja vatsaan ja kasvoihin. Todistaja oli nähnyt pahoinpitelijät ja tunnistanut heidät poliisin kiinni ottamiksi miehiksi.


Todistaja ei enää pystynyt sanomaan kuka tilanteessa oli tehnyt mitäkin, mutta muisteli kaikkien olleen pahoinpitelyssä enemmän tai vähemmän osallisina.


Todistajan esitutkinnassa kertoma piti paikkansa. Sielläkin hänen muistikuvansa, runsaan viiden kuukauden kuluttua tapahtumista, olivat olleet hatarat, mutta hän oli muistanut tapahtumat kyllä yleisesti.


Harmaatakkinen suomalaismies oli joutunut kahnaukseen vaaleapipoisen kanssa ja sanaharkan yhteydessä hänet oli kaadettu maahan. Hänen ympärillään oli ollut paljon porukkaa ja joku oli saattanut potkaista miestä. Todistaja oli mennyt tilanteeseen väliin ja nostanut miehen pystyyn. Mies oli sanonut olevansa kunnossa ja halunnut poistua paikalta. Samalla oli alkanut uusi tappelu samojen kolmen miehen ja ulkomaalaisen miehen kesken.


Vastaajien ylimalkaisemmat kiistämiset ja tapahtuma-aikaan vahvassa humalassa olleen todistajan muistelu eivät ole riittäneet horjuttamaan edellä kerrottua näyttöä siten, että olisi kenenkään vastaajan osalta jäänyt järkevää epäilyä syyllisyydestä syytteen mukaiseen pahoinpitelyyn.


Tämän perusteella syyte on tullut sellaisenaan toteen näytetyksi.


Rangaistusseuraamukset


Pahoinpitely on tehty yhdessä ja yksissä tuumin. Niin ollen siitä koituu lähtökohtaisesti sama seuraamus kaikille kolmelle vastaajalle.


Syyksi lukemiseen johtanut tapahtuma on sattunut ravintolaillan jälkeen juopuneiden keskeisessä kahakassa. Pahoinpitely on ollut lyhytkestoinen ja siitä asianomistajalle aiheutuneet vammat ovat jääneet pinnallisiksi.


Tähän nähden voidaan tuomiolauselmasta ilmenevää, päiväsakkojen lukumäärältään kaikille vastaajille saman suuruista, sakkorangaistusta pitää riittävänä seuraamuksena.


Vahingonkorvaus


Asianomistaja vahingonkorvausvaatimuksen peruste on selvitetty vastaajien syyksi luetulla tahallisella rikoksella.


Kommentti tapauksesta


Päämiehemme tuomittiin tästä rikoksesta, mutta häntä tuskin olisi tuomittu mikäli hänellä olisi ollut jo esitutkinnassa mukana rikoslakimies, sillä esitutkinnassa oltaisiin voitu saada syyllisyys selville helposti tekemällä tiettyjä tutkintatoimia. Nyt, kun vastaajalla ei ollut rikoslakimiestä mukana, ei hän tajunnut vaatia tiettyjä lisätutkintoja, joilla asia oltaisiin saatu selville.


Kun asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa oli jo liian myöhäistä tehdä asialle mitään.





37 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki