Suomalaisen alukseen liittyvä rikos
Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty aluksen ollessa aavalla merellä tai millekään valtiolle kuulumattomalla alueella taikka ilma-aluksen ollessa tällaisella alueella tai sen yläpuolella taikka aluksen ollessa vieraan valtion alueella taikka ilma-aluksen ollessa tällaisella alueella tai sen yläpuolella ja rikoksen on tehnyt aluksen päällikkö tai sen miehistön jäsen taikka sen matkustaja tai matkalla muutoin oleva henkilö. Suomen lakia sovelletaan myös suomalaisen aluksen tai ilma-aluksen päällikön tai sen miehistön jäsenen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen, jos tekijä on teollaan rikkonut hänelle aluksen päällikkönä tai miehistön jäsenenä lain mukaan kuuluvaa erityistä velvollisuutta. Lisäksi Suomen lakia sovelletaan rikokseen, joka on tehty ilma-aluksessa, joka laskeutuu Suomen alueelle ja jossa rikoksesta epäilty edelleen on tai joka on tehty sellaista ilma-alusta kohtaan tai sellaisessa ilma-aluksessa, joka on vuokrattu ilman miehistöä vuokralleottajalle, jonka päätoimipaikka tai sellaisen puuttuessa vakituinen asuinpaikka on Suomessa.
Rikoslain säännös ilmaisee lippuperiaatteen, jonka mukaan rikoslakia voidaan soveltaa suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyihin rikoksiin. Säännös voi esimerkiksi soveltua suomalaisesta aluksesta lainvastaiseen vahingollisten aineiden veteen päästämiseen myös Suomen aluevesien ulkopuolella. Säännöksen tarkoittamalla aluksella ja ilma-aluksella ei ole yksiselitteistä rikosoikeudellista määritelmää. Kuitenkin esimerkiksi merensuojelulain mukaan aluksella tarkoitetaan kaikentyyppisiä vesikulkuneuvoja, joihin kuuluvat myös kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset, kelluvat alukset sekä kiinteät ja kelluvat alustat, lukuun ottamatta avomeriyksiköitä. Alukseen rinnastetaan lisäksi muut merellä olevat rakennelmat sekä jäällä liikkuvat ajoneuvot.
Aluksen suomalaisuus on ensi sijassa ratkaistava sillä, onko se rekisteröity Suomessa pidettävään alus- tai ilma-alusrekisteriin. Myös Aavaa merta koskevan yleissopimuksen mukaan rekisteröinnillä on huomattava merkitys siitäkin huolimatta, että yleissopimuksen mukaan aluksen ja lippuvaltion välillä on oltava todellinen yhteysside. Aluksen rekisteröinnistä on säännöksiä merilaissa ja alusrekisterilaissa. Ilma-aluksen rekisteröinnistä säädetään puolestaan ilmailulaissa ja sotilasilmailulaissa. Ilma-alusta pidetään suomalaisena, jos se on rekisteröity Suomessa.
Aavaa merta koskevan yleissopimuksen mukaan aavalla merellä olevat alukset ovat tietyin poikkeuksin yksinomaan lippuvaltion tuomiovallan alaisia. Aavalla merellä tarkoitetaan kaikkia niitä meren osia, jotka eivät kuulu minkään valtion aluemereen tai sisäisiin aluevesiin. Lippuperiaatteen yhtenä tarkoituksena on toimivalta-aukkojen välttäminen sellaisissa tapauksissa, joissa alus sijaitsee alueella, joka ei ole minkään valtion alueellisen toimivallan alainen. Yleissopimuksessa rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa määrätään rekisteröintivaltio käyttämään tuomiovaltaa ilma-aluksessa tehtyihin rikoksiin.
Säännöksessä ulotetaan Suomen rikosoikeuden soveltamisala rikoksiin, jotka on tehty suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa sen ollessa vieraan valtion alueella tai ilma-aluksen ollessa vieraan valtion ilmatilassa. Kun rikos on tehty suomalaisessa aluksessa sen ollessa toisen valtion alueella, siihen voidaan myös soveltaa rantavaltion rikosoikeutta. Näissä tapauksissa lippuperiaate ja alueperiaate toimivat lomittain. Tästä syystä Suomen rikoslain soveltaminen on rajoitettu sellaisiin henkilöihin, joilla on riittävän läheinen liittymä Suomeen. Siten säännös on rajattu koskemaan aluksen päällikköä, miehistön jäseniä, matkustajia ja matkalla muutoin mukana olevia. Matkalla muutoin olevalla tarkoitetaan esimerkiksi salamatkustajia. Säännös ei sovellu esimerkiksi satamassa olevalla aluksella vierailevaan tai lentokentällä olevassa ilma-aluksessa työskentelevään henkilöön, joka ei kuulu miehistöön.
Suomen lakia sovelletaan säännöksen mukaan myös aluksen tai ilma-aluksen päällikön tai miehistön jäsenen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen, jos teolla on rikottu näille henkilöille kuuluvia erityisvelvollisuuksia. Kyseinen kohta soveltuu nimenomaan vain laissa säädettyihin velvollisuuksiin. Päällikölle ja miehistölle on asianomaisessa lainsäädännössä säädetty erityisiä velvollisuuksia esimerkiksi aluksen turvallisuudesta huolehtimisesta ja merihätään joutuneiden pelastamisesta. Nämä velvollisuudet voivat periaatteessa koskea päällikköä ja miehistöä myös aluksen ulkopuolella, jolloin jo muut soveltamisalaa koskevat säännökset voivat tulla sovellettavaksi. Tapauksissa, joissa päällikkö tai miehistön jäsen tekee rikoksen aluksen ulkopuolella vieraan valtion alueella, teko voisi kuitenkin olla Suomen rikosoikeuden soveltamisalan ulkopuolella ilman kyseistä säännöstä.
Suomeen kohdistunut rikos
Suomeen kohdistunutta rikosta koskeva rikoslain säännös ilmaisee reaaliperiaatteen, toisin sanoen valtionsuojeluperiaatteen, jonka mukaan rikoslakia voidaan soveltaa Suomeen kohdistuneisiin Suomen ulkopuolella tehtyihin rikoksiin. Säännöksen tarkoituksena on suojata Suomen valtiollisia ja julkisoikeudellisia intressejä myös niissä tapauksissa, että niihin kohdistuneita rikoksia ei voida varsinaisesti katsoa tehdyiksi Suomessa. Reaaliperiaate muodostaa siten eräänlaisen valtiollisen hätävarjeluoikeuden, eli oikeuden puolustautua rikoksilta, jotka kohdistuvat itse valtioon tai sen intresseihin. Säännöksen mukaan Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia. Rikoksen katsotaan kohdistuneen Suomeen, jos se on maan- tai valtionpetosrikos, jos teolla muutoin on vakavasti loukattu tai vaarannettu Suomen valtiollisia, sotilaallisia tai taloudellisia oikeuksia tai etuuksia taikka jos se on kohdistunut Suomen viranomaiseen.
Kysymys siitä, mitkä teot voivat säännöksen mukaan loukata tai vaarantaa säännöksessä tarkoitetulla tavalla Suomen valtiollisia, sotilaallisia tai taloudellisia oikeuksia tai etuuksia, on tulkinnanvarainen. Esimerkiksi lahjuksen antaminen ja eräissä tapauksissa väärennysrikokset voivat loukata Suomen valtiollisia oikeuksia. Suomen valtion taloudellisia oikeuksia tai etuuksia voidaan loukata esimerkiksi valuutta- tai muilla säännöstelyrikoksilla, kalastusvyöhykkeellä tehdyillä kalastusrikoksilla sekä ympäristörikoksilla. Säännös koskee lisäksi ainoastaan sellaisia tekoja, joilla loukataan vakavasti siinä mainittuja intressejä. Loukkauksen vakavuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Jotta rikoksen voidaan katsoa kohdistuvan Suomeen, lisäksi vaaditaan, että sen kohteena on sellainen oikeus tai etuus, jonka haltijana voi olla yksinomaan valtio. Rikoksen kohdistuessa sellaiseen intressiin, jonka haltijana voi olla muukin kuin valtio, tekoa on arvioitava muiden soveltamisalasäännösten perusteella.
Säännöksen mukaan myös Suomen viranomaiseen ulkomailla kohdistuneet rikokset kuuluvat sen alaisuuteen. Viranomaiseen kohdistuvien rikosten katsotaan kohdistuvan virkamiehenä olevan henkilön lisäksi välittömästi myös valtioon. Nämä rikokset ovat lisäksi usein kansallisesti rajoittuneita siinä mielessä, että ne ovat rangaistavia ainoastaan sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan, johon kyseessä oleva viranomainen kuuluu. Tässä yhteydessä viranomaisella tarkoitetaan ainoastaan Suomen valtion viranomaisia. Lisäksi edellytyksenä on, että rikos kohdistuu virkamieheen hänen ollessaan virantoimituksessa.
Virkarikos ja sotilasrikos
Rikosoikeudellisen toimivallan ulottamista myös ulkomailla tehtyihin virka- tai sotilasrikoksiin on perusteltu siten, että ne kohdistuvat välittömästi valtioon. Vaikka virkamiehet ja sotilaat yleensä ovat Suomen kansalaisia, jolloin Suomen rikosoikeus voi soveltua suomalaisen tekemää rikosta koskevan säännöksen nojalla, on virka- ja sotilasrikoksia varten katsottu tarpeelliseksi säätää erillinen soveltamisalasäännös siksi, että näitä rikoksia koskevat säännökset ovat kansallisesti rajoitettuja eikä kaksoisrangaistavuuden vaatimus siten täyty.
Säännöksen mukaan Suomen lakia sovelletaan Suomen ulkopuolella tehtyihin rikoslain virkarikoksia koskevassa luvussa säädettyihin virkarikoksiin silloin, kun tekijänä on erikseen säännöksessä mainittu henkilö. Säännös soveltuu siten virkamiehiin, julkista luottamustehtävää hoitaviin henkilöihin, julkisyhteisön työntekijöihin sekä julkista valtaa käyttäviin henkilöihin. Ulkomaiset virkamiehet on jätetty säännöksen soveltamisalueen ulkopuolelle. Kyseinen rikoslain säännös ulottaa rikosoikeuden soveltamisalan Suomen ulkopuolella rikoslaissa säädettyihin sotilasrikoksiin. Kansainvälisen oikeuden mukaan oleskeluvaltion rikosoikeutta ei pääsääntöisesti voida soveltaa vieraan valtion sotilaiden tekemiin sotilasrikoksiin. Säännös koskee ainoastaan rikoslain sotilasrikoksia koskevassa luvussa mainittuja rikoksia, ja Suomen rikosoikeuden soveltaminen suomalaisen sotilaan ulkomailla tekemään muunlaiseen rikokseen ratkaistaan muiden soveltamisalasäännösten perusteella.
Mikäli kaipaat apua rikosoikeuden soveltamisalaan liittyen, ota yhteyttä osaaviin lakimiehiimme.
Rikoslaki (39/1889) Luku 1
Merensuojelulaki (1415/1994)
Alusrekisterilaki (512/1993)