• Henrik Pirhonen

Arvopaperimarkkinarikokset


Markkinoiden manipulointi


Nykyinen voimassa oleva rikoslain markkinoiden manipulointia koskeva säännös astui voimaan vuonna 2016, jonka yhteydessä tunnusmerkistön soveltamisalaa laajennettiin rahoitusvälinemarkkinoiden lisäksi edelleen sellaisiin viitearvoihin, joilla hinnoitellaan rahoitusvälineen arvo tai siitä maksettava määrä. Viitearvojen manipulointikiellon taustalla oli muutama vuosi aikaisemmin ilmi tullut pankkien luotonannon perustana käytettyjen Euribor- ja Libor-korkojen manipulointi. Lisäksi samassa yhteydessä manipuloinnin tekotavat kuvattiin rikoslaissa aiempaa täsmällisemmin, kun aikaisemmin tältä osin oli vain viitattu arvopaperimarkkinalakiin.


Rikoslain markkinoiden manipulointia koskevan säännöksen mukaan se, joka manipuloi markkinoita antamalla toimeksiannon taikka ryhtymällä liiketoimeen tai muuhun näihin rinnastettavaan toimintaan, joka antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta, voi syyllistyä markkinoiden manipulointiin. Myös henkilö, joka manipuloi markkinoita antamalla toimeksiannon taikka ryhtymällä liiketoimeen tai muuhun rinnastettavaan toimintaan, joka varmistaa, että rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle taikka joka vaikuttaa rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hintaan ja jossa käytetään keinotekoista tai muuta vilpillistä menettelyä tai järjestelyä, voi syyllistyä markkinoiden manipulointiin.


Lisäksi henkilö, joka manipuloi markkinoita hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä levittämällä tiedotusvälineissä tai muulla tavoin tietoa, joka antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen rahoitusvälineen ja siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta tai varmistaa, että rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle, voi syyllistyä markkinoiden manipulointiin. Markkinoiden manipuloinnista tuomitaan myös se, joka manipuloi viitearvon laskentaa antamalla väärän tai harhaanjohtavan tiedon tai toimimalla muulla näihin merkitykseltään rinnastuvalla tavalla. Rangaistuksena tekijä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös rikoksen yritys on rangaistava.


Manipulaatiosta ei ole kyse vielä yksin sen perusteella, että tietyt rahoitusvälineiden kaupat muodostavat merkittävän osuuden kyseisen rahoitusvälineen vaihdosta, jolloin ne samalla myös osaltaan vaikuttavat sen kurssitasoon. Usein juuri tästä syystä manipulointiin tähtäävien toimien havaitseminen ja erottaminen laillisista toimista on vaikeaa. Yleensä vasta jälkikäteen ymmärretään jonkun manipuloineen markkinoita ja hyötyneen siitä. Rikollinen toiminta ei ulkoiselta tapahtumainkulultaan välttämättä lainkaan poikkea laillisesta toiminnasta, joten lakiin on vaikea kirjoittaa täsmällistä säännöstä, jossa rikollinen menettely olisi yksiselitteisesti kuvattu.


Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen eräässä liitteessä on kuvattu esimerkinomaisesti joitakin indikaattoreita, jotka voivat osoittaa menettelyn olleen markkinoiden manipulointia. Näissä indikaattoreissa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, kuinka merkittävän osuuden toimet muodostavat rahoitusvälineellä tehtyjen liiketoimien päivittäisestä volyymistä, aiheuttavatko toimet merkittävän muutoksen hintoihin, keskittyvätkö toimet tietylle lyhyelle aikavälille pörssipäivän aikana tai liittyykö toimiin positioiden tai hintojen muuttumista käänteiseksi lyhyellä aikavälillä taikka toimeksiantojen peruuttamista. Lisäksi manipuloinnista voi olla osoituksena sekin, jos toimet muuttavat rahoitusvälineen parhaasta osto- tai myyntitarkoituksesta annettuja tietoja taikka liiketoimia toteutetaan viitehintojen, tilityshintojen tai arvostusten laskenta-ajankohtana tai lähellä tällaista ajankohtaa.


Markkinoiden manipuloinnin tekotavat


Ensimmäisessä tekotavassa on kyse markkinoiden manipuloinnista toimeksiannolla, liiketoimella tai muulla näihin rinnastettavalla toiminnalla. Manipuloinnissa on tällaisissa tapauksissa kyse oikeustoimista, jotka voidaan tehdä pörssissä tai muulla markkinapaikalla tehdyillä osto- ja myyntitoimeksiannoilla sekä kauppapaikan ulkopuolella tehtyjen liiketoimien avulla. Tekotapaan yleensä siis liittyy rahoitusvälineen kauppa tai muu transaktio. Manipulointi voi tapahtua esimerkiksi niin, että markkinapaikalla tehdään rahoitusvälineen kauppa, mutta kauppaan liittyy toinen, markkinapaikan ulkopuolella tehty sopimus. Näiden toimien syynä voi olla esimerkiksi omistusosuutta koskevan liputusvelvollisuuden kiertäminen ja liputusilmoitusta mahdollisesti seuraavan kurssimuutoksen välttäminen.


Säännöksessä on kriminalisoitu sellainen transaktiotoimella tehtävä kurssimanipulaatio, joka voidaan tehdä käytännössä milloin tahansa markkinoiden ollessa avoinna. Transaktio tai muu siihen rinnastettavissa oleva toimi voi antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen kysynnästä tai tarjonnasta eli likviditeetistä. Säännöksessä on lisäksi kriminalisoitu menettely, jolla varmistetaan hinnan asettuminen epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle. Toimeksiannoilla voidaan esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan rahoitusvälineen virallisiin avaus- tai päätöskursseihin taikka hintaan muuna merkittävänä ajankohtana. Säännöksen tarkoittamia keinotekoisia tai muita vilpillisiä menettelyjä tai järjestelyjä, jotka vaikuttavat hintaan, voivat olla esimerkiksi sellaiset toimeksiannot, joissa sekä myyjänä että ostajana on sama taho. Hintoja voidaan keinotekoisesti nostaa myös esimerkiksi siten, että rahoitusvälineillä käydään kauppaa tietyn piirin sisällä, ja hinnan saavutettua riittävän korkean tason, rahoitusvälineet myydään piirin ulkopuolisille sijoittajille, joita kiinnostaa rahoitusvälineen hinnan nouseva trendi.


Rangaistavaa on myös markkinoiden manipulointi levittämällä tiedotusvälineissä tai muutoin tietoa, joka antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta taikka varmistaa hinnan asettumisen epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle. Tässä kohdin on kyse markkinapaikan ulkopuolella tapahtuvasta informaatiovaikuttamisesta, jolla voi olla lyhyellä aikavälillä tuntuvakin vaikutus rahoitusvälineiden hintoihin. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittämisessä voi olla kyse ilmeisen väärän tiedon keksimisestä, mutta myös tosiasioiden tahallisesta julkistamatta jättämisestä tai tietoisesta epätarkan tiedon julkistamisesta.


Markkinoiden manipulointi ei välttämättä edellytä minkään seurauksen aiheutumista, vaan lähtökohtaisesti manipulointi on tekorikos. Myös markkinoiden manipuloinnin yritys on täten kriminalisoitu. Markkinoiden manipuloinnin yritykseen voivat kuulua tilanteet, joissa toiminta on aloitettu, mutta sitä ei ole saatettu päätökseen esimerkiksi teknisistä ongelmista johtuen tai siksi, että kaupanteko-ohjetta ei ole noudatettu. Markkinoiden manipulointi voi jäädä yrityksen tasolle myös siitä syystä, että toiminta paljastuu rikosta tehdessä eikä manipulointitoimia tästä syytä viedä loppuun. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa on kauppapaikoille, kuten arvopaperipörsseille, sekä henkilöille, jotka toteuttavat liiketoimia, kuten esimerkiksi välitysliikkeille ja meklareille, asetettu velvollisuus ottaa käyttöön tehokkaat järjestelmät ja menettelytavat, joilla väärinkäytöksiä voidaan havaita. Lisäksi näillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäyttöepäilyistä markkinoiden toimintaa valvovalle viranomaiselle eli Suomessa Finanssivalvonnalle.


Törkeä markkinoiden manipulointi


Jos markkinoiden manipuloinnissa aiheutetaan laajamittaista taloudellista vahinkoa tai rikos on omiaan huomattavasti heikentämään luottamusta arvopaperimarkkinoiden toimintaan, voi tekijä syyllistyä törkeään markkinoiden manipulointiin. Lisäksi edellytetään, että markkinoiden manipulointi on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistuksena tekijä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Myös rikoksen yritys on rangaistava. Jotta teko voidaan katsoa törkeäksi kurssin vääristämiseksi, edellytetään siis perustunnusmerkistön täyttymisen lisäksi sitä, että jompikumpi ankaroittamisperusteista täyttyy ja että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.


Ensimmäinen ankaroittamisperuste koskee laajamittaisen taloudellisen vahingon aiheuttamista. Perusteen soveltamisen edellytyksenä on, että rikokseen syyllistynyt on voinut mieltää rikoksensa vaikuttavan tällä tavoin. Manipuloinnin moitittavuuden kannalta nimenomaan teon vahingollisuus on merkittävä kriteeri, kun taas teolla tavoiteltu hyöty ei ole yhtä ratkaiseva. Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan nimenomaan manipulaatiosta välittömästi johtuvaa kurssimuutoksiin sidottua tappiota eikä markkinoiden luotettavuuden heikkenemisestä mahdollisesti heijastuvaa menetystä. Tappion ei kuitenkaan tarvitse olla merkittävä yksittäisen sijoittajan kohdalla, vaan laajamittaisuudella tarkoitetaan sitä, että vahinko kohdistuu kyseisen sijoitusvälineen omistajiin joukkona ja on lisäksi myös kokonaisuutena merkittävä. Esimerkiksi yleisesti käytetyn viitearvon manipuloinnilla aiheutetaan käytännössä aina laajamittaista taloudellista vahinkoa.


Tekoa pidetään törkeänä myös silloin, kun kurssin vääristäminen on omiaan huomattavasti heikentämään luottamusta arvopaperimarkkinoiden toimintaan. Säännöksessä ei siis edellytetä, että rikos on todellisuudessa heikentänyt luottamusta arvopaperimarkkinoiden toimintaan, vaan kyseessä olevalla teolla tulee yleensä olla sellainen vaikutus. Luottamuksen heikkenemistä on tarkoitus arvioida pitäen silmällä sitä, kuinka vakavasti teon voidaan olettaa heikentävän arvopaperimarkkinoiden kiinnostavuutta sijoitusvaihtoehtona. Tässä arvioinnissa myös sillä voi olla merkitystä, kuinka suuria tappioita rikos on aiheuttanut. Vaikka markkinoiden manipulointi jäisi teon paljastumisen tai rahoituksen puuttumisen vuoksi saattamatta loppuun eikä siten ehtisi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, se saattaa kuitenkin tekotavaltaan olla arvopaperisäästäjiä karkottava.


Mikäli kaipaat apua arvopaperimarkkinarikoksiin liittyen, ota yhteyttä osaaviin lakimiehiimme.


Rikoslaki (39/1889) Luku 51

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L51


Arvopaperimarkkinalaki (746/2012)

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120746?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=arvopaperimarkkinalaki


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus markkinoiden väärinkäytöstä N:o 596/2014

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R0596&from=fi


1 katselukerta0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Varkaus