• Henrik Pirhonen

Erityisiä rikoksia ja tekojen oikeutuksia


Omankädenoikeus


Rikoslain mukaan, joka oikeutensa puolustamiseksi tai toteuttamiseksi omin valloin ryhtyy toimeen, jota hän ei saa tehdä ilman viranomaisen myötävaikutusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, omankädenoikeudesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Omankäden oikeus on myös arkikielessä yleinen ilmaus. Oikeudellisessa merkityksessä se tarkoittaa sitä, että joku laillisen oikeutensa toteuttamiseksi tai puolustamiseksi käyttää keinoja, jotka vaativat viranomaisen myötävaikutusta. Esimerkiksi häätö vaatii tuomioistuimen päätöstä. Jos vuokranantaja ilman tuota päätöstä menee vaihtamaan lukot ja poistamaan vuokralaisen tavarat asunnosta, syyllistyy hän omankädenoikeuteen. Tietyissä tilanteissa on sallittua toteuttaa oikeutensa ilman viranomaisen myötävaikutusta. Nämä tilanteet ovat kuitenkin lueteltu laissa. Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila ovat tilanteita, joissa tietyn asteinen omankädenoikeus on sallittua. Kyse on lain mukaan toissijaisesta säännöksestä, eli sitä sovelletaan, jos muu säännös ei rankaise ankarammin. Säätäjä on kuitenkin katsonut, että väkivallan tai sen uhkan käytössä, voidaan tuomita sekä pahoinpitelystä että omankädenoikeudesta, jos molemmat tunnusmerkistöt täyttyvät.


Uskonrauhan rikkominen


Rikoslain mukaan, joka 1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai 2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Teolla on siis kaksi muotoa, loukkaaminen ja häirintä. Ensimmäinen tekomuoto kohdistuu asioihin, joita uskonto pitää pyhänä, ja toinen tekomuoto koskee jonkun tilaisuuden häiritsemistä. Herjaaminen tarkoittaa sanallista loukkaamista, kun taas häpäiseminen voi liittyä esimerkiksi fyysiseen tekoon. Se mitä pidetään pyhänä, riippuu uskontokunnasta. Kyse ei kuitenkaan ole asioista, joita yksittäinen uskontokuntaan kuuluva pitää pyhänä, vaan koko uskontokunnan yhteisesti pyhänä pitämiä asioita. Ensimmäinen tekomuoto voi kohdistua ainoastaan Suomessa rekisteröityyn uskontokuntaan, joten soveltamisalan ulkopuolelle jää pelkästään ulkomailla rekisteröidyt sekä rekisteröimättömät uskontokunnat. Teon on tapahduttava julkisesti, eli sen on kohdistuttava ennalta yksilöimättömään väkijoukkoon. Teon ensimmäiseltä muodolta edellytetään vielä loukkaamistarkoitusta. Käytännössä loukkaamistarkoitus voidaan päätellä teon sisällöstä, eikä tekijän todellista tarkoitusta kovin tarkkaan tutkita. Sisällöstä tarkoitus voidaan päätellä vertaamalla tekoa siihen, miten asiaa kritisoitaisiin pyrkimättä loukkaamaan. Myös olosuhteet, joissa teko on tehty, vaikuttavat loukkaamistarkoituksen tulkintaan. Tekijän on vaikea piiloutua sen taakse, että hänen tarkoituksenansa oli vain esittää kritiikkiä, jos käytetty tapa on loukkaavaksi tulkittavissa.


Toinen tekotapa on tilaisuuden häirintä meluamalla, uhkaavalla käytöksellä, tai muulla. Toinen tekomuoto koskee kaikkia uskontoja, rekisteröinnistä riippumatta. Teon tunnusmerkistö on jätetty hyvin avoimeksi, mutta tunnusmerkistöön voidaan aina katsoa kuuluvan teon häiritsevä luonne, sekä tilaisuuden uskonnollisuus. Koska rangaistavuus edellyttää tahallisuutta, on tekijän ymmärrettävä toimintansa olevan häiritsevää sekä tilaisuuden olevan uskonnollinen.


Uskonnonharjoituksen estäminen


Rikoslain mukaan, joka käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla oikeudettomasti estää uskonnonvapauslaissa tarkoitetun kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan pitämästä jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta tai muuta uskonnonharjoitusta, on tuomittava uskonnonharjoituksen estämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.


Teko edellyttää siis väkivaltaa tai sillä uhkaamista, tarkoituksena estää uskonnollinen tilaisuus. Estämisen tulee myös olla oikeudeton. Esimerkiksi jos joku estää tilaisuuden omalla tontillaan, jossa henkilöt ovat luvattomasti, ei kyse ole oikeudettomasta estämisestä. Väkivallan käyttö voi silti tilanteessa täyttää muun rikoksen tunnusmerkistön. Jos kyse on lievästä väkivallasta, sisältyy rangaistukseen lievän pahoinpitelyn rangaistus. Jos kyse on lievää vakavammasta teosta, voidaan tekijää erikseen rangaista myös pahoinpitelystä. Säännös soveltuu vain rekisteröityjen uskontojen tilaisuuksiin. Koska teko edellyttää tahallisuutta, tulee tekijän tiedostaa kyseessä olevan uskonnollinen tilaisuus.


Hautarauhan rikkominen


Rikoslain mukaan, joka 1) luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan, 2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai 3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä, on tuomittava hautarauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


Hauta on paikka, johon ihminen on asianmukaisella tavalla haudattu. Hautaan voidaan laskea arkku sekä ruumis, pelkkä ruumis tai tuhkauurna. On myös mahdollista, että haudassa ei ole itseasiassa mitään, jos henkilön ruumista ei esimerkiksi ole löydetty. Myös tällainen tyhjä hauta nauttii hautarauhaa. Hauta nauttii hautarauhaa niin kauan kuin ulkoisesti voidaan havaita sen olevan hauta. Haudan ei tarvitse olla hautausmaalla, nauttiakseen hautarauhaa. Muinaishaudat eivät ole hautarauhan piirissä, vaan niitä suojaa muinaismuistolaki.


Haudan avaaminen on rangaistavaa, kuten myös sieltä jonkin asian ottaminen. Jos ruumista ei ole haudattu vielä, on sen paheksuttavalla tavalla käsittely rangaistavaa. Paheksuttavaa käsittelyä on monen muotoinen kajoaminen ruumiiseen. Ruumista ei saa esimerkiksi ilman hyväksyttävää syytä silpoa. Hyväksyttävänä syynä voidaan lähinnä pitää lääketieteellisiä syitä, joka on myös luvanvaraisia. Ruumiin paheksuttavaa käsittelyä on myös sen tuominen julkiselle paikalle, tai siihen seksuaalinen kajoaminen. Viimeinen tekomuoto on haudan tai muistomerkin turmelu tai häpäisy. Kyse voi olla hautakiveen kohdistuvasta teosta, haudalle jätettyihin kukkiin tai kynttilöihin kohdistuvasta teosta tai esimerkiksi haudan päälle roskien jättämisestä. Koska rikos on rangaistava vain tahallisena, tulee tekijän tiedostaa kyseessä olevan hauta.


Ilkivalta


Rikoslain mukaan, joka 1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa huomattavaa häiriötä virantoimituksen yhteydessä muualla kuin yleisellä paikalla taikka yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa, 2) aiheuttaa huomattavaa häiriötä lähettämällä viestejä tai soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan taikka 3) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneuvon, hissin tai muun laitteen hätäjarrua tai hälytintä aiheuttaa ilkivaltaisesti väärän hälytyksen,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon.


Ilkivallalla on siis kolme tekomuotoa. Ensimmäinen tekomuoto on huomattavan häiriön aiheuttaminen virastossa, toimistossa tai muussa sellaisessa paikassa, tai muualla kuin julkisella paikalla virantoimituksen yhteydessä. Kyse on siis siitä, että tekijä häiritsee yleistä järjestystä meluamalla tai muulla sellaisella tavalla josta ihmiset tyypillisesti häiriintyvät.


Toinen tekomuoto koskee puhelinterroria virastoihin ja toimistoihin. Kyse voi olla jatkuvasta soittelusta tai vain yhdestä puhelusta, jos se sisällöllisesti aiheuttaa häiriötä. Viimeinen muoto on hätäjarrun tai hälytyksen tarpeeton käyttö. Koska teko edellyttää tahallisuutta, on tekijän ymmärrettävä, ettei hätäjarrulle tai hälytykselle ole syytä. Ilkivalta on toissijainen säännös. Usein ilkivalta tekoihin soveltuu myös joku muu, ankarampi säännös, jolloin ilkivaltasäännöstä ei sovelleta.


Laiton naamioituminen


Joka yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.


Säännöstä sovelletaan siis yleiseen kokoukseen, yleisötilaisuuteen ja muuhun yleisön kokoontumiseen. Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden määritelmä löytyy kokoontumislaista, jonka mukaan yleisellä kokouksella tarkoitetaan mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.


Sen lisäksi että teko tapahtuu yllä mainitussa paikassa, on tekijän oltava tunnistamaton jonkin naamion vuoksi. Viimeinen rangaistavuuden edellytys on tekijän ilmeinen tarkoitus tehdä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai omaisuuteen vahinkoja. Ilmeinen tarkoitus voidaan yleensä päätellä tekijän käytöksestä, huudoista tai varustautumisesta välineillä. Kyse on valmistelun kriminalisoinnista, joten konkreettista tekoa ei edellytetä. Pelkkä naamioituminen ei ole rangaistavaa.


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001


2 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki