• Henrik Pirhonen

Luonnonvararikokset


Luonnonvararikokset


Laittoman saaliin kätkeminen


Se, joka kätkee, hankkii, kuljettaa, välittää tai kauppaa metsästysrikoksella tai kalastusrikoksella saatua saalista, vaikka tietää, että se on tällä tavalla saatu, voi syyllistyä laittoman saaliin kätkemiseen. Rangaistuksena tekijä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Kyseisestä rikoksesta ei kuitenkaan tuomita henkilöä, joka on osallinen rikokseen, jolla laiton saalis on saatu. Rangaistavuutta ei myöskään sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan henkilöön, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa saalista.


Laittoman saaliin kätkemistä koskeva kriminalisointi täydentää osaltaan kalastusrikos- ja metsästysrikoskriminalisointeja. Tarkoituksena on puuttua toimintaan, joka luo kysyntää lainvastaiselle kalastukselle ja metsästykselle. Jos välittäjä tai kauppias on osallinen kalastusrikokseen tai metsästysrikokseen esimerkiksi sillä perusteella, että hän on luvannut saaliista palkkion, häntä ei kuitenkaan rangaista saaliin kätkemisestä. Rikoslain säännöksiä kätkemisrikoksista voidaan soveltaa ainoastaan, jos esirikoksena on jokin kyseisissä säännöksissä mainituista. Laittoman saaliin kätkemiseen voi lisäksi syyllistyä myös yksityishenkilö, joka ei toimi ammattimaisesti. Toiminnan ammattimaisuus kuitenkin lisää teon moitittavuutta. Laittoman saaliin kätkeminen on rangaistavaa vain tahallisena. Kätkemisrikoksen tekijän tulee olla tietoinen siitä, että saalis on näin saatu. Tietäminen tarkoittaa sitä, että tekijä hyvin perustein uskoo asian laidan olevan näin. Tekijän ei kuitenkaan edellytetä tarkkaan tietävän sitä, miten rikos on toteutettu.


Törkeä laittoman saaliin kätkeminen


Törkeää laittoman saaliin kätkemistä koskeva säännös lisättiin rikoslakiin uudistuksen yhteydessä. Törkeä tekomuoto on rajattu koskemaan metsästysrikoksella saatua laitonta saalista, koska kalastusrikoksiin ei ole havaittu liittyvän vastaavaa merkittävää rikollista taloudellista toimintaa. Säännöksen törkeysportaan täyttymiseksi laittoman saaliin kätkemisen perustunnusmerkistön tulee täyttyä, yhden tai useamman ankaroittamisperusteen tulee tulla kysymykseen ja lisäksi rikoksen tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Jos metsästysrikoksella saadun laittoman saaliin kätkemisessä rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä, tavoitellaan huomattavaa hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai rikoksen kohteena on ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi, voi tekijä syyllistyä törkeään laittoman saaliin kätkemiseen. Lisäksi edellytetään, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistuksena tekijä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.


Ankaroittamisperusteet muistuttavat vastaavia törkeän metsästysrikoksen perusteita. Niitä kuitenkin arvioidaan jossain määrin eri tavalla, koska nyt on kyse saaliin kätkijästä. Kätkijä voi ottaa vastaan riistaeläimiä eri henkilöiltä. Kätkijä voi tulla tuomituksi törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä, vaikka yksittäiset metsästäjät olisivatkin syyllistyneet vain perusmuotoiseen metsästysrikokseen. Säännöksen tarkoittamaa huomattavaa taloudellista hyötyä arvioidaan saaliin kätkijän toiminnan näkökulmasta. Kun sovelletaan erityistä suunnitelmallisuutta koskevaa kriteeriä, tulee ottaa huomioon, että kätkemiseen usein liittyy jonkinasteista suunnitelmallisuutta. Tästä syystä vain vähäinen suunnitelmallisuus ei voi täyttää tätä ankaroittamisperustetta. Kätkijän tulee lisäksi olla tietoinen siitä, että kyse on metsästysrikoksella saadusta saaliista, vaikka hänen ei edellytetä tarkkaan tietävän, miten rikos on toteutettu.


Syyteoikeus


Jos kalastusrikoksella, metsästysrikoksella tai laittoman saaliin kätkemisellä on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Mitä rikoslaissa säädetään Suomen ulkopuolella tehdyn, Suomeen kohdistuvan rikoksen syytteeseen saattamisesta ja siitä tuomitsemisesta, koskee myös kalastusrikosta, jos se on tehty Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolisilla vesialueilla. Metsästysrikokset ja kalastusrikokset sekä laittoman saaliin kätkeminen ovat asianomistajarikoksia, mikäli teolla on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että asianomistajarikoksia ovat ainoastaan teot, joissa rikoksella loukataan toisen yksityisen oikeutta, kuten esimerkiksi vesialueen omistajan oikeutta kalastukseen, muttei muuta oikeutta. Sen sijaan silloin, kun on kyse esimerkiksi kielletyistä pyyntimenetelmistä, rikos on virallisen syytteen alainen, vaikka samalla loukattaisiin yksityisen oikeutta. Törkeät tekomuodot taas ovat aina virallisen syytteen alaisia rikoksia.


Metsästyskielto


Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava on samalla määrättävä metsästyskieltoon vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Tuomioistuin voi kuitenkin jättää kiellon määräämättä, jos siihen on erityisen painavia syitä. Metsästysrikoksesta tuomittava, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä, voidaan määrätä metsästyskieltoon vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Metsästyskieltoon määrättävä on samalla velvoitettava luovuttamaan metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle. Metsästyskielto tulee tuomittavaksi syyttäjän vaatimuksesta.


Metsästyskieltoon määrätty ei saa metsästyskiellon aikana metsästää eikä toimia metsästyslaissa tarkoitettuna metsästyksen johtajana. Metsästyskielto voidaan myös määrätä henkilölle, joka jätetään rangaistukseen tuomitsematta syyntakeettomuuden, rangaistuksen kohtuuttomuuden tai sen tarkoituksettomuuden vuoksi tai sen vuoksi, että rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevien säännösten johdosta yleisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. Metsästyskielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittavalle määrätään pidempi metsästyskielto verrattuna perusmuotoisesta metsästysrikoksesta tuomittavalle. Törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt määrätään kieltoon säännönmukaisesti, toisin kuin henkilö, joka on syyllistynyt perustekomuotoiseen metsästysrikokseen. Kiellon pituuteen vaikuttaa se, kuinka ilmeistä piittaamattomuus on ollut.


Kielto voidaan jättää määräämättä erityisen painavista syistä. Koska kyseessä on turvaamistoimenpide, erityisen painavien syiden tulisi liittyä tilanteisiin, joissa ei ole enää tarvetta kiellon määräämiseen uusien rikosten ehkäisemiseksi. Tällaisesta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi rikoksentekijän terveydentilan vuoksi tai jos rikos on tehty hyvin poikkeuksellisessa elämäntilanteessa, minkä vuoksi uusimisriski jää vähäiseksi. Merkitystä voidaan lisäksi antaa rikoksentekijän aikaisemman rikostaustan puuttumiselle, pitkään moitteettomasti kestäneelle metsästysharrastukselle sekä muille vastaavanlaisille seikoille.


Perusmuotoisen metsästysrikoksen perusteella metsästyskieltoon määrääminen on harkinnanvaraista. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että menettelyllä on osoitettu ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Metsästysrikosta koskevassa säännöksessä on asetettu syyksiluettavuuden kynnykseksi törkeä huolimattomuus. Soveltamisessa on aiheellista kiinnittää huomiota tekoon kokonaisuutena. Teon toistuminen huomautuksista ja kielloista huolimatta, voi olla osoitus ilmeisestä piittaamattomuudesta. Metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita säännöksen tarkoittamalla tavalla metsästyskieltoon myös silloin, kun rikoksentekijä jätetään syyntakeettomuuden vuoksi tuomitsematta. Sama koskee myös kohtuusperusteella samoin kuin konkurrenssiperusteella tuomitsematta jätettyjä. Metsästyskiellon rikkominen metsästäjänä tai metsästyksen johtajana on rangaistavaa metsästyslain nojalla metsästysrikkomuksena.


KKO 1989:133


"Tapauksessa A ja B olivat Uudessakaupungissa, A metsästysseuran hirvieläinten metsästyksen johtajana ja B metsästyksen johtajan varamiehenä yhdessä tuumin päättäneet Turun ja Porin lääninhallituksen myöntämän luvan nojalla 1.10.1985 aloitetun hirvenmetsästyksen yhteydessä aloittaa myös valkohäntäpeuran metsästyksen. Lääninhallituksen luvassa kuitenkin oli valkohäntäpeuran metsästys sallittu hirvieläinten metsästyksestä annetussa asetuksessa määrättynä metsästysaikana eli vasta 15.10.1985 alkaen. B oli 13.10.1985 Korsaaren Merikaskissa A:n toimiessa metsästyksen johtajana ampunut valkohäntäpeuran naarasvasan ilman siihen oikeuttavaa viranomaisen lupaa. Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa oli kyse metsästyskiellon alkamisen ajankohdasta. Korkein oikeus katsoi, että metsästyslaissa säädetty metsästyskielto oli vahvistettava määräajaksi, joka alkaa siitä, kun tuomioistuimen päätös kiellosta on saanut lainvoiman. Korkein oikeus katsoi, että A ja B on tuomittava metsästyskieltoon yhden vuoden määräajaksi."


Ulkomaiselta alukselta talousvyöhykkeellä tehty kalastusrikos ja kalastusrikoksella saadun laittoman saaliin kätkeminen


Ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdystä kalastusrikoksesta ja kalastusrikoksella saadun laittoman saaliin kätkemisestä saa tuomita vain sakkoa, jollei Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella ole toisin säädetty. Säännöksellä on liitäntä Suomen talousvyöhykettä koskevaan lainsäädäntöön sekä YK:n merioikeusyleissopimuksen määräyksiin. Säännöksen tarkoituksena on estää se, että talousvyöhykkeelläkin rikoslain nojalla rangaistavista kalastusrikoksista tai laittoman saaliin kätkemisestä tuomittaisiin merioikeusyleissopimuksessa kiellettyjä vankeusrangaistuksia.


Mikäli kaipaat apua luonnonvararikoksiin liittyen, ota yhteyttä osaaviin rikoslakimiehiimme.


Rikoslaki (39/1889) Luku 48a

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L48a


Metsästyslaki (615/1993)

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=metsästyslaki%20


KKO 1989:133

https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1989/19890133?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1989%3A133



2 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki