Rikoslaissa on oma lukunsa koskien sikiöön, alkioon ja perimään kohdistuvia rikoksia, rikoslain 22 luku. Perimällä tarkoitetaan laissa ihmisen sukusoluja, eli luvusta löytyvien rikosten kohteena on siten aina syntymätön elämä. Luku uudistettiin vuonna 2009, johtuen lääketieteen ja teknologian kehityksestä, josta seurasi uusia rikosmuotoja.
Laiton raskauden keskeyttäminen
Rikoslain mukaan, joka ilman raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa edellytettyä lupaa tai muuten oikeudettomasti keskeyttää toisen raskauden, on tuomittava laittomasta raskauden keskeyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Naista, jonka raskauden keskeyttämisestä on kyse, ei rangaista tekijänä eikä osallisena laittomaan raskauden keskeyttämiseen tai sen yritykseen. Nainen voidaan kuitenkin tuomita rangaistukseen raskauden keskeyttämisestä annetun lain säännösten rikkomisesta.
Raskaana olevaa henkilöä ei siis tuomita laittomasta raskauden keskeyttämisestä, vaan operaation tekijä. Raskaana oleva henkilö voidaan tuomita sakkoon raskauden keskeyttämisestä annetun lain säännösten rikkomisesta.
Kyse ei ole järin yleisestä rikoksesta. Vuosina 2015–2019, ketään ei ole tuomittu laittomasta raskauden keskeyttämisestä.
Lupa raskauden keskeyttämiseen
Raskauden keskeyttäminen on siis rikos, jos siihen ei ole raskauden keskeyttämisestä annetun lain mukaista lupaa. Lupa voidaan ensinnäkin myöntää, jos synnyttäminen vaarantaisi naisen hengen tai terveyden, lapsen synnyttäminen ja hoito olisi naiselle huomattava rasitus, lapsi on siitetty seksuaalirikoksella, nainen oli alle 17- tai yli 40-vuotias lasta siitettäessä taikka hän on jo synnyttänyt neljä lasta, on syytä olettaa lapsen olevan vajaamielinen, sairas tai ruumiinvikainen taikka lapsen vanhemman sairaus tai muu syy rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta. Lupa edellyttää myös naisen pyyntöä, tai jos nainen ei mielentilansa vuoksi kykene esittämään pyyntöä, hänen laillisen edustajansa pyyntöä, jos painavat syyt puoltavat toimenpidettä. Jos lapsi on saanut alkunsa seksuaalirikoksen seurauksena, ei raskautta voida keskeyttää, jos asiasta ei ole nostettu syytettä, ilmoitettu syytteeseen pantavaksi tai rikoksen tapahtumista epäillään esitutkinnan perusteella.
Raskaus voidaan keskeyttää ennen raskausviikkoa 13. Jos kuitenkin naisella on sairaus tai ruumiinvika, voidaan raskaus keskeyttää myöhemminkin. Ennen raskausviikkoa 21, terveydenhuollon oikeusturva keskus voi sallia raskauden keskeytyksen, jos nainen oli alle 17-vuotias siittämishetkellä, tai siihen on muuten erityinen syy. Ennen raskausviikkoa 25, terveydenhuollon oikeusturva keskus voi sallia raskauden keskeytyksen, jos sikiölle on todettu vaikea sairaus tai ruumiinvika.
Ilman lääkärin tai lääkärien lupaa, joka voidaan yllä mainituin perustein myöntää, raskauden keskeytys on laiton. Laki mainitsee myös muuten oikeudettoman raskauden keskeytyksen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa toimenpiteen suorittaa henkilö, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta.
Laittoman raskauden keskeyttämisen muut tunnusmerkit
Teon kohteena on sikiö. Sikiön on oltava elossa, mutta ei välttämättä elinkelpoinen, koska lupa raskauden keskeyttämiseen tarvitaan myös vaikeasti sairaan sikiön kohdalla. On osin epäselvää, koska sikiö muuttuu lapseksi lain edessä. Käytännössä jos kohde tulkitaan lapseksi, on sen surmaaminen henkirikos. Jos kohde katsotaan sikiöksi, on kyse raskauden keskeyttämisestä. Voidaan varmuudella sanoa, että lapsen poistuessa äidin kohdusta, on se lain edessä ihminen. Joskus on katsottu, että supistusten alku merkitsee sikiön muuttumista lapseksi. Tätä tulkintaa ei voida kuitenkaan pitää absoluuttisena oikeusohjeena.
Törkeä laiton raskauden keskeyttäminen
Rikoslain mukaan, jos laittomassa raskauden keskeyttämisessä aiheutetaan vakava vaara naisen hengelle tai terveydelle taikka rikos tehdään vastoin naisen tahtoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä laittomasta raskauden keskeyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Laki asettaa siis teon törkeälle muodolle kaksi ankaroittamisperustetta. Ensinnäkin jos toimenpide aiheuttaa raskaana olevalle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, on teko törkeä. Toiseksi, jos toimenpide tehdään vasten naisen tahtoa, on teko törkeä. Vielä edellytetään, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Laiton alkioon puuttuminen
Tutkimuslaissa on määritetty alkion ja sikiön käsitteet. Alkio tarkoittaa hedelmöityksen tuloksena syntynyttä elävää solujoukkoa, joka ei ole kiinnittynyt naisen elimistöön. Sikiö taas tarkoittaa naisen elimistöön kiinnittynyttä elävää alkiota.
Laittomaan alkioon puuttumiseen voi syyllistyä kolmella eri tapaa. Ensinnäkin ryhtymällä alkiotutkimukseen ilman fimean lupaa tai ilman sukusolujen luovuttajien tai naisen kirjallista suostumusta taikka sikiötutkimukseen ilman raskaana olevan naisen kirjallista suostumusta. Toinen tekomuoto on alkiotutkimukseen ryhtyminen vastoin tutkimuslain rajoituksia tai kieltoja. Viimeinen tekomuoto on alkiontutkimukseen tai sukusolujen tutkimukseen ryhtyminen geeniperimän muuttamiseksi, jos kyseessä ei ole vaikean sairauden parantaminen tai ehkäiseminen. Rangaistuksena on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.
Laiton perimään puuttuminen
Rikoslain mukaan, joka ryhtyy tutkimukseen, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on mahdollistaa ihmisen toisintaminen, ihmisen aikaansaaminen alkioita yhdistämällä taikka ihmisen aikaansaaminen yhdistämällä ihmisen sukusoluja ja eläimen perintötekijöitä, on tuomittava laittomasta perimään puuttumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kyse on käytännössä ihmisen perimään puuttumisesta. Tekomuotoina on ensinnäkin pyrkimys ihmisen kloonaamiseen, eri geeniperimien yhdistäminen ”parantaakseen” sikiön geeniperimää, sekä ihmisen ja eläimen risteyttäminen. Kyse on tutkimukseen ryhtymisen kriminalisoinnista, eli mitään konkreettista lopputulosta tai onnistumista ei edellytetä.
Laiton sukusolujen käyttö
Rikoslain mukaan, joka käyttää hedelmöityshoidossa sukusoluja tai alkioita vastoin niiden käytölle hedelmöityshoidoista annettussa laissa asetettuja yleisiä rajoituksia, vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa lapsen ominaisuuksiin valikoimalla sukusoluja tai alkioita taikka muulla tavalla hedelmöityshoitolain vastaisesti, ottaa vastaan, varastoi tai käyttää hedelmöityshoitoon sukusoluja tai alkioita ilman hedelmöityshoitolaissa tarkoitettua luovuttajan suostumusta, varastoi sukusoluja tai alkioita taikka antaa hedelmöityshoitoa ilman hedelmöityshoitolaissa tarkoitettua Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (fimea) lupaa tai vastoin hedelmöityshoitolaissa säädettyä aikarajoitusta taikka antaa hedelmöityshoitoa ilman hedelmöityshoitolaissa tarkoitettua hoitoa saavan kirjallista suostumusta tai vastoin hedelmöityshoidon antamiseen suostumuksensa antaneen peruutettua suostumuksensa tai kuoltua, on tuomittava laittomasta sukusolujen käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Käytännössä sukusolut ovat miehellä siittiöitä ja naisella munasoluja. Käytännössä kriminalisoinnin kohteena on sukusolujen käsitteleminen väärin, sekä toimenpiteen kohteen suostumuksen loukkaaminen. Myös pyrkimys muokata lapsen ominaisuuksia toimenpiteillä on kiellettyä. Tarkempia tietoja sukusolujen käytöstä löytyy hedelmöityshoidoista annetusta laista, eli hedelmöityshoitolaista.
Lapsen identiteetin loukkaaminen
Rikoslaki, joka laiminlyö noudattaa hedelmöityshoitolain säännöksiä luovuttajan tunnuksen käyttämisestä, sisällöstä, merkitsemisestä tai ilmoittamisesta, hedelmöityshoitolain säännöksiä tietojen ilmoittamisesta luovutusrekisteriin, hedelmöityshoitolain säännöksiä tietojen ja asiakirjojen antamisesta, siirtämisestä, tallettamisesta tai säilyttämisestä taikka adoptiolain säännöksiä asiakirjojen säilyttämisestä tai siirtämisestä taikka tietojen antamisesta siten, että teko on omiaan vaarantamaan lapsen oikeuden saada selville syntyperänsä, on tuomittava lapsen identiteetin loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Nykyään mediassa usein lapsen identiteetti yhdistetään esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin tai seksuaalisuusidentiteettiin. Aihe on ollut lähivuosina hyvin puhuttu. Kyse ei kuitenkaan tässä laissa ole yllä mainituista identiteeteistä, vaan hedelmöityshoidon seurauksena syntyvän lapsen oikeudesta biologisten vanhempiensa tuntemiseen, tai pikemminkin syntyperänsä tuntemiseen. Tietyt hedelmöityshoitoihin liittyvät tietojen säilytys- ja merkitsemisvelvollisuudet on haluttu varmistaa, kriminalisoimalla niiden loukkaukset. Pohjimmiltaan kriminalisoinnilla on pyritty turvaamaan lapsen tiedonsaantioikeutta, liittyen hänen syntyperäänsä.
Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin