Rikoslain soveltamisalaa koskevassa luvussa on säännös muusta Suomen ulkopuolella tehdystä rikoksesta. Sen mukaan Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, josta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus, sovelletaan Suomen lakia, jos valtio, jonka alueella rikos on tehty, on pyytänyt rikoksen syytteeseenpanoa suomalaisessa tuomioistuimessa tai rikoksen johdosta esittänyt pyynnön rikoksentekijän luovuttamisesta, mutta pyyntöön ei ole suostuttu. Säännös ilmaisee sijaislainkäytön periaatteen, jonka mukaan rikokseen voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä soveltaa Suomen rikosoikeutta, vaikka rikoksella ei ole muuta liittymäkohtaa Suomeen kuin se, että rikoksesta epäilty oleskelee Suomessa, eikä mikään muu rikoslain soveltuvuutta koskeva säännös sovellu siihen. Sijaislainkäytön periaatteen taustalla on ajatus, että oleskeluvaltio toimii ikään kuin sellaisen valtion puolesta, jolla on asiassa ensisijainen toimivaltaintressi. Periaatteessa sijaislainkäyttö voi tulla kyseeseen myös muun kuin tekopaikan valtion hyväksi. Rikoslain sijaislainkäyttöä koskeva säännös soveltuu kuitenkin ainoastaan silloin, kun pyynnön esittäjä on nimenomaan se valtio, jonka alueella rikos on tehty. Sijaislainkäytön periaatteen tavoitteena on toisaalta poistaa toimivalta-aukkoja niissä tapauksissa, joissa tekijä pakenee valtioon, jolta puuttuu riittävän läheinen liittymä rikokseen ja tämä valtio ei luovuta henkilöä toimivaltaiseen valtioon syyttämistoimenpiteitä varten. Toisaalta sijaislainkäyttö myös edesauttaa tarkoituksenmukaista lainkäyttöä mahdollistamalla syytetoimenpiteiden siirtämisen Suomeen esimerkiksi laajojen rikosvyyhtien yhteydessä, joihin voi sisältyä useita eri valtioissa tehtyjä rikoksia. Tämä tekee mahdolliseksi yhteen liittyvien rikosten käsittelemisen kerralla keskitetyssä oikeudenkäynnissä sekä yhteiseen rangaistukseen tuomitsemisen. Sijaislainkäyttö tulee kyseeseen ensinnäkin silloin, kun valtio, jonka alueella rikos on tehty, on esimerkiksi tarkoituksenmukaisuussyistä pyytänyt rikoksen syytteeseenpanoa suomalaisessa tuomioistuimessa. Säännöksiä syytetoimenpiteiden siirtämisestä toisesta valtiosta Suomeen on muun muassa kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa laissa ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetussa laissa. Toiseksi sijaislainkäyttö voi tulla kysymykseen, kun tekovaltio on rikoksen johdosta esittänyt pyynnön rikoksentekijän luovuttamisesta, mutta pyyntöön ei ole suostuttu. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että hänen luovuttamisensa tekopaikan valtioon ei ole mahdollista tai sitä ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Jos oleskeluvaltiolta näissä tapauksissa puuttuisi mahdollisuus harjoittaa omaa toimivaltaa, saattaisi rikoksentekijä vapautua rangaistuksesta ainoastaan siitä syystä, että häntä ei pystytä luovuttamaan tekopaikan valtioon. Sijaislainkäytön ideana on, että oleskeluvaltio toimii tekopaikan valtion puolesta, joten rikoslain sijaislainkäyttöä koskevan säännöksen soveltamisen edellytyksenä on aina, että kaksoisrangaistavuuden vaatimus täyttyy. Kaksoisrangaistavuusvaatimuksella tarkoitetaan vaatimusta siitä, että jokin teko on säädetty rikokseksi paitsi siellä, missä siitä on tarkoitus tuomita rangaistus, että siellä missä kyseinen teko on tehty. Säännöksen soveltamiseksi vaaditaan lisäksi, että valtio, jossa rikos on tehty, on esittänyt pyynnön rikoksen syytteeseen panosta tai rikoksentekijän luovuttamisesta. Suomi ei siis voi oma-aloitteisesti ryhtyä rankaisemaan ulkomailla tehdyistä rikoksista tällaisissa tapauksissa. Säännöksen käyttöalaa rajoittaa lisäksi vaatimus siitä, että rikoksesta on Suomen lain mukaan voitava tuomita yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Tämä kyseinen rajoitus sulkee säännöksen alaisuudesta Suomen ulkopuolella tehdyt rikokset, joihin ei niiden vähäisyyden vuoksi ole syytä käyttää suomalaisten viranomaisten voimavaroja.
Mikäli kaipaat apua rikoslain soveltamisalaan liittyen, ota yhteyttä osaaviin lakimiehiimme!