Joka joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai julkisesti väkijoukossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai houkuttelee rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu 1) aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, tai 2) muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta, on tuomittava julkisesta kehottamisesta rikokseen sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Jos kehottaminen tai houkutteleminen aiheuttaa sen, että rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, sovelletaan mitä säädetään osallisuudesta rikokseen.
Kriminalisoinnissa on taustalla yleisen järjestyksen turvaaminen. Koska säännös puuttuu sananvapauteen, on sitä tulkittava suppeasti, ja tunnusmerkistön täyttymisen rima on asetettu korkealle. Jos joku tarttuu kehotukseen ja yrittää rikosta tai sen toteuttaa, tuomitaan kehottaja joko yllytyksestä tai avunannosta rikokseen.
Rikos voidaan tehdä ensinnäkin joukkotiedotusvälineen kautta. Joukkotiedotusvälineitä ovat lehdet, televisio, radio ynnä muut sellaiset välineet, joilla tieto voidaan saattaa yksilöimättömän laajan yleisön tietoisuuteen. Toiseksi rikos voidaan tehdä julkisesti väkijoukossa. Kyse on tilanteesta, jossa väkijoukko muodostuu yksilöimättömästä suuresta joukosta ihmisiä, johon on vapaa pääsy. Yksityinen tilaisuus ei siis ole paikka, jossa rikos voidaan tehdä. Viimeinen väline, jolla rikos voidaan tehdä, on yleiseen tietoon saatettu kirjoitus tai muu esitys. Kyse on joukkotiedotusvälineiden ulkopuolisesta keinosta saada tieto leviämään. Tyypillisesti kyse on internetissä tehtävästä kirjoituksesta mutta myös esimerkiksi ilmoitustauluille, ja muille sellaisille jaetut kirjoitukset täyttävät tunnusmerkistön. Tahallisuuden osalta tekijältä edellytetään tietoisuutta siitä, että kehotus aiheuttaa vaaran.
Seurausten osalta teko vaatii sitä, että joku tiedon saanut todella aikoo rikoksen tehdä. Aikomus voidaan päätellä olosuhteista tai esimerkiksi rikoksen valmistelusta. Rikoksentekijän tulee saada vaikutusta kehottajan kehotuksesta. Toinen rangaistava seuraus on yleisen turvallisuuden tai järjestyksen vaarantuminen. Usein tällainen seuraus syntyy väkijoukossa tehdystä kehotuksesta, jos se aiheuttaa pelkoa tai paniikkia väkijoukossa.
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
Se, joka 1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä henkilöitä sitä varten, 2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla, 3) järjestämällä, yrittämällä järjestää tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten, 4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen rikollista toimintaa varten tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä, 5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi, 6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai 7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla vakavuudeltaan näihin verrattavalla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi lainkohdassa mainittu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Mitä säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista. Säännöstä, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
Laissa järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka rikoksiin koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan tai oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen.
Tekotapoina on siis mainittu värvääminen, varustaminen, kouluttaminen, tilojen tarjoaminen, varojenkeruu, oikeudellinen ja taloudellinen neuvonanto sekä muut näihin rinnastettavat tavat osallistua toimintaan. Pelkkää nimellistä kuulumista järjestöön ei siis ole kriminalisoitu, vaan teolta edellytetään järjestön toimintaan vaikuttamista merkittävällä tavalla. Neuvonannolta vaaditaan erittäin suurta merkitystä, tai konkreettista taloudellisten asioiden hoitamista. Koska kaikilla on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, on tällainen lainopillinen apu rajattu säännöksen ulkopuolelle. Sinänsä rikoksen tekotavat ovat yksiselitteisiä, ja suurempi merkitys on olosuhteilla, jotka tekevät tällaisesta osallistumisesta rangaistavaa. Säännöstä sovelletaan vain, jos ryhmä tosiasiallisesti tekee
rikoksen, jonka enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta vankeutta, tai syyllistyy kiihottamiseen kansanryhmää vastaan tai oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen, tai näiden rikosten yritykseen. Säännös on kuitenkin toissijainen, eli itse rikokseen osallisia ei sen mukaan rangaista. Kyse onkin henkilöistä, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet järjestön toimintaan, mutta eivät syyllisty tehtyyn rikokseen.
Mellakka
Joka väkijoukon selvästi aikoessa käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai aiheuttaa omaisuuteen kohdistuvaa huomattavaa vahinkoa osallistuu teoillaan väkijoukon toimintaan ja jättää tällöin noudattamatta toimivaltaisen viranomaisen laillisessa järjestyksessä antaman hajaantumiskäskyn, on tuomittava mellakasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mellakka on siis uhkaavaa käyttäytymistä väkijoukon toimesta, jossa aiotaan käyttää väkivaltaa henkilöön tai henkilöihin taikka aiheuttaa huomattavaa vahinkoa omaisuuteen. Rangaistavuus edellyttää sitä, että viranomaisen hajaantumiskäskyä ei noudateta. Jos tosiasiassa käytetään väkivaltaa tai aiheutetaan väkivaltaa, tulee kysymykseen ankarampi muoto, eli väkivaltainen mellakka. Se että henkilö on väkijoukossa, ei vielä ole rangaistavaa, siitä huolimatta, että viranomainen on antanut hajaantumiskäskyn. Osallistuja tulee toimillaan osallistua mellakkaan, joka voi ilmetä teoista tai sanoista. Toisaalta hajaantumiskäskyn tullessa, poistuu rangaistavuus, jos henkilö poistuu paikalta. Edellytyksenä on siis osallistuminen mellakkaan, sekä hajaantumiskäskyn noudattamatta jättäminen. Tyypillisesti hajaantumiskäskyn voi antaa poliisi, tai virka-apu tilanteessa sotilaat. Rangaistavuus edellyttää tietoisuutta hajaantumiskäskystä.
Väkivaltainen mellakka
Joka väkijoukon tehdessä mellakkaa koskevassa säännöksessä mainitun rikoksen, käyttäessä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai aiheuttaessa huomattavaa vahinkoa omaisuudelle osallistuu teoillaan väkijoukon toimintaan, on tuomittava väkivaltaisesta mellakasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Väkivaltaiselta joukolta edellytetään siis virkamiehen väkivaltaista vastustamista, sekä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai huomattavaa taloudellista vahinkoa. Toisin kuin mellakka, väkivaltainen mellakka ei edellytä viranomaisen hajaantumiskäskyä. Väkivaltainen mellakka kuitenkin edellyttää jo toteutunutta väkivaltaa tai vahinkoa. Kaikkia väkivaltaiseen mellakkaan osallistuvia voidaan rangaista, ei vain konkreettista väkivaltaa käyttäviä. Yksittäisen henkilön toiminta voi olla vaikkapa lisäjoukon hankkimista väkijoukkoon tai uhkaavaa huutelua. Rangaistavuus edellyttää tietoisuutta väkijoukosta ja sen toiminnasta.
Väkivaltaisen mellakan johtaminen
Joka yllyttää tai johtaa väkivaltaista mellakkaa koskevassa säännöksessä tarkoitettua väkijoukkoa, on tuomittava väkivaltaisen mellakan johtamisesta vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Johtajaa ja yllyttäjää rankaistaan ankarammin kuin pelkkää osallistujaa. Yllytyksen osalta edellytetään, että väkijoukko tekee väkivaltaisen teon tai vahingon, ja ilman sitä on kyse julkisesta kehottamisesta rikokseen. Johtaminen on usein sanallista joukon kiihottamista, tai esimerkillä johtamista, eli johtaja tekee itse valtaosan vahingosta tai väkivallasta. Väkivaltaisen mellakan ja sen johtamisen yhteydessä rangaistaan henkilöä myös mahdollisesta väkivaltarikoksesta, vahingontekorikoksesta ja virkavallan väkivaltaisesta vastustamista.
Mikäli tarvitset lainopillista apua rikosasiaasi liittyen, ole rohkeasti yhteydessä osaaviin lakimiehiimme!