top of page
Writer's pictureHenrik Pirhonen

Julkisrauhan rikkominen


Julkisrauhan rikkominen


Rikoslain mukaan, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka kätkeytyy tai jää edellisessä kohdassa tarkoitettuun paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.


Julkisrauhan piiri


Kyse on siis kotirauhan rikkomisen kaltaisesta rikoksesta, jolla suojataan paikkoja, jotka eivät kuulu kotirauhan piiriin. Julkisrauhan piiri voidaan mieltää tiloiksi, joissa tyypillisesti työskentelee ihmisiä. Ihminen viettää työpaikallaan usein melkein yhtä paljon aikaa kuin kotonaankin, joten rauhan ja yksityiseen suojaaminen työpaikallakin on koettu tarpeelliseksi. Laki mainitsee monta erilaista paikkaa, joihin teko voi kohdistua. Suojan piiri on myös jätetty tietyllä tavalla auki, lisäämällä lakiin mainita muista vastaavista tiloista. Lähtökohtaisesti suoja ei kuitenkaan ylety tiloihin, jossa ei työskentele ihmisiä, kuten varasto. Toki useissa varastoissa on myös työntekijöitä, ja ne sillä perusteella voivatkin kuulua suojan piiriin.


Ensinnäkin toimistot ja liikehuoneistot kuuluvat julkisrauhan piiriin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyse yleisöltä suljetusta paikasta, vai yleisöä palvelevasta paikasta, kuten ravintola. Myöskään liiketilan tai toimiston aukiololla ei ole merkitystä, joten tyhjäänkin liiketilaan tunkeutuminen on julkisrauhan rikkomista. Myös virastot kuuluvat julkisrauhan piiriin. Virastolla tarkoitetaan julkisyhteisön käytössä olevaa huoneistoa tai rakennusta. Esimerkiksi poliisilaitos on virasto. Huoneiston tai rakennuksen todellisella omistajalla ei ole merkitystä. Viraston tilat voidaan vuokrata yksityiseltä toimijalta, sen sijaan että julkisyhteisö kuten kunta tai valtio sen itse omistaisi. Kokoustilat kuuluvat yleensä osaksi virastoa tai toimistoa. Vaikka näin ei olisi, nauttivat ne silti julkisrauhaa tarkoituksensa perusteella. Tuotantolaitos on myös julkisrauhan piirissä, ja se tarkoittaa pääasiassa tehdasrakennusta. Myös tilapäiset ja kevytrakenteiset tilat lukeutuvat tuotantolaitokseen, jos niitä voidaan pitää työtiloina. Eläinsuojakin on tuotantolaitos, ja eläinaktivistin tunkeutuminen turkistarhan eläinsuojaan on julkisrauhan rikkomisena rangaistava rikos.

Myös puolustusvoimien käytössä olevat alueet ovat julkisrauhan piirissä. Kasarmialueet ovat lähes aina aidattu, joten niiden kohdalla suojan piiri harvoin on epäselvä. Muiden harjoitusalueiden osalta edellytetään, että alue on selkeästi aidattu ja varustettu kieltomerkein. Puolustusvoimien harjoitukset usein tapahtuvat yleisessä metsässä ilman sen suurempia alueen rajaamisia, ja tällainen harjoitusalue ei ole suojan piirissä. Myös rajavartiolaitoksen alueet, joilla liikkuminen on päätöksellä kielletty, nauttivat suojaa.


Viimeisenä suojan piiri ulottuu yllä mainittujen tilojen piha-alueisiin. Piha-alueen tulee olla selkeästi aidattu, jotta se nauttii suojaa.


Julkisrauhan rikkomisen tekotavat


Julkisrauhan rikkomisen tekotavat ovat samat, kuin kotirauhan rikkomisen ensimmäisessä tekomuodossa. Kyse on siis alueen sisällä tapahtuvasta teosta, ei ulkopuolelta käsin tehdystä teosta, kuten kotirauhan osalta teon toisessa muodossa.


Julkisrauhaa voidaan rikkoa tunkeutumalla, eli jostakin esteestä huolimatta sisään kulkemalla. Esteen muodolla ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, kunhan siitä käy ilmi, että alueelle ei saa tulla. Este voi olla fyysinen este, kuten portti, tai kielellinen este, kuten kieltomerkki. Myös sanallinen kielto on tässä kontekstissa este.


Toinen julkisrauhan rikkomisen muoto on salaa meneminen. Salaa meneminen tarkoittaa sitä, että julkisrauhan suojaa nauttiva ei ole tietoinen kulkemisesta. Vielä edellytetään, että tekijä myös välttää huomatuksi tulemista jollain tavalla. Kolmas kulkemisen muoto on harhauttaminen, eli totuutta vastaamattoman asiantilan perusteella toimiminen. Kyse voi olla esimerkiksi toiseksi ihmiseksi tekeytymisestä, jos tuolla henkilöllä on lupa paikkaan. Toiseksi voidaan tekeytyä käyttämällä tilassa työskentelevän tunnistautumisvälinettä.


Viimeiset muodot, jotka liittyvät julkisrauhan rikkomiseen, ovat kätkeytyminen ja jääminen. Nämä muodot tulevat kyseeseen silloin, kun henkilöllä on ollut lupa tulla julkisrauhan piiriin, mutta sen jälkeen lupa peruutetaan. Kyse on siis poistumiskäskyn noudattamatta jättämisestä, tai piiloutumisesta tilanteessa, jossa tekijä tietää, että hänen tulisi poistua.



Julkisrauhan rikkomisen oikeudettomuus


Teon muodosta riippumatta, sen pitää olla oikeudeton. Tunkeutuminen itsessään jo ilmentää oikeudettomuutta, koska siinä sivuutetaan jokin este, kuten kielto tulla tilaan. Käytännössä salaa meneminen ja harhauttaminen on luonteeltaan jo oikeudetonta, joten tunnusmerkistöä ei tarvitse sen tarkemmin käsitellä. Toisaalta maksamatta meneminen tilaan, johon kaikilla on maksua vastaan pääsy, ei ole oikeudetonta tunkeutumista, salaa menemistä tai harhauttamista. Tämä johtuu siitä, että henkilöllä on kyllä oikeus mennä tilaan, jos hän maksaa sisäänpääsystä, eli teko ei kohdistu rauhaan. Kyse on silti lievänä petoksena yleensä rangaistavaa, joten lain sallimaa se ei ole.


Kätkeytymisen ja jäämisen osalta oikeudettomuus on hieman monimutkaisempaa. Tekomuoto edellyttää sitä, että henkilöllä oli oikeus päästä tilaan aiemmin, mutta lupa on myöhemmin evätty. Esimerkiksi kauppaan jääminen sulkeutumisen jälkeen, täyttää teon tunnusmerkistön. Kyse voi olla myös siitä, että henkilö on päihtymyksen vuoksi aiheuttanut häiriötä paikalla, ja omistaja on antanut käskyn poistua. Tällaisessa tilanteessa vartijalla, poliisilla tai järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa henkilö paikalta, tilasta riippuen.


Julkisrauhan rikkominen ja vähäinen haitta


Lain mukaan vähäistä haittaa aiheuttanutta tekijää ei rangaista. Tarkemmin sanottuna tekoa ei tällöin edes pidetä julkisrauhan rikkomisena. Haitan vähäisyyden arviointi on kokonaisarviointia. Huomioon otetaan esimerkiksi teon kesto, loukatun toimet teon lopettamiseksi ja muut seikat. Käytännössä vähäisten tekojen sulkemisella pois on haluttu vähentää tuomioistuimen, syyttäjän ja poliisin työmäärää. Tekoa tarvitsee tutkia vain sen verran, että se voidaan todeta vähäiseksi, ja näin säästetään resursseja, ja vältetään turhat syytteet.


Törkeä julkisrauhan rikkominen


Rikoslain mukaan, jos julkisrauhan rikkomisessa rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka rikoksen kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston taikka vieraan valtion tai hallitusten välisen järjestön valtuuskunnan tai edustuston käytössä oleva rakennus tai huoneisto ja julkisrauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Teolla on siis kaksi ankaroittamisperustetta. Ensinnäkin tekijän varustautuessa väkivaltaan soveltuvalla välineellä, on teko törkeä. Myös jos muista seikoista ilmenee, että tarkoituksena on käyttää väkivaltaa tai tehdä vahinkoa omaisuuteen, on teko törkeä. Varustautuminen tarkoittaa käytännössä hallussapitoa tekohetkellä. Kyse on siis teon motiivien arvioinnista.


Toinen ankaroittamisperuste koskee ylimpiä valtioelimiä ja muiden valtion virallisia edustajia. Lain tarkoittamia järjestöjä ovat esimerkiksi EU ja YK. Lähetystöt ja konsulaatit lukeutuvat myös lain tarkoittamiin paikkoihin, joiden julkisrauhan rikkominen on törkeää.


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24


1 228 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Vapaudenriisto

Salakuuntelu

Comments


bottom of page