• Henrik Pirhonen

Kunnian ja yksityisyyden suoja


Suomessa sananvapaus on turvattu perustuslaissa. Sananvapauteen sisältyy perustuslain mukaan oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Myös jokaisen yksityiselämä ja kunnia on perustuslaissa turvattu. Nämä perusoikeudet ovat joskus ristiriidassa, tai ainakin rajoittavat toinen toisiaan. Yksityiselämä ja kunnia on turvattu monin keinoin, esimerkiksi sananvapauslailla, hyvällä journalistitavalla sekä julkisen sanan neuvostolla. Myös rikoslain säännöksillä turvataan yksityiselämää ja kunniaa, samalla kuitenkin sananvapautta liikaa rajoittamatta. Seuraavaksi käsitellään rikoslain merkittävimmät rikosnimikkeet yksityisyyteen ja kunniaan liittyen.


Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen


Rikoslain mukaan, joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.


Jos asia liittyy merkittävään asiaan, on olemassa tiettyjä poikkeuksia. Lain mukaan, yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.


Tekoon voidaan siis syyllistyä levittämällä tieto joukkotiedotusvälineiden avulla, tai muulla keinolla, jolla lukuiset ihmiset saavat siitä tiedon. Joukkotiedotusvälineet ovat helposti tunnistettavissa niiden luonteen takia. Lehdistö, televisio, radio ja internet ovat joukkotiedotusvälineitä, koska niillä saadaan tieto nopeasti ihmisten tietoon. Lain maininta muista keinoista tarkoittaa tavallisista joukkotiedotusvälineistä poikkeavia keinoja saada tieto yleisölle. Esimerkiksi sosiaalinen media voidaan lukea keinoksi saada jokin tieto nopeasti usean ihmisen tietoisuuteen.


Yksityiselämä


Yksityiselämän käsitettä ei voida tarkkaan rajata etukäteen. Kyse on tiedoista, jotka katsotaan sellaisiksi, jotka ihminen voi pitää salassa halutessaan. Joku jakaa yksityiselämäänsä hyvin aktiivisesti julkisuuteen, kun taas toinen haluaa pitää sen salassa. Julkisen sanan neuvosto on määritellyt yksityiselämään kuuluvan ainakin uskonnolliset ja poliittiset vakaudet, sairaudet, ihmissuhteet, varallisuuden sekä erilaiset addiktiot. Toisaalta yksittäisen henkilön yksityiselämään kuuluvien asioiden piiri vaihtelee, esimerkiksi poliitikon poliittinen vakaus ei kuulu hänen yksityiselämäänsä.


Yksityiselämän suojan saaminen riippuu myös tilanteesta. Julkisella paikalla tapahtuva toiminta ei usein kuulu yksityiselämään, mutta esimerkiksi henkilön sairaskohtaus julkisella paikalla ei tee siitä vapaasti julkaistavaa.


Vallankäyttäjät ja julkkikset


Kohteen yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yksityiselämän suojaan. Yhteiskunnallisesti merkittävä asema voi liittyä politiikkaan, julkiseen virkaan, elinkeinoelämään tai muuhun samankaltaiseen asiaan. Käytännössä siis vallankäyttäjien asioita saa puida julkisesti laajemmin kuin tavallisen kansalaisen. Asian on oltava sellainen, joka voi vaikuttaa henkilön toiminnan arviointiin ja esittämisen tulee olla tarpeen asian käsittelemiseksi. Tilannetta voidaan havainnollistaa esimerkillä: henkilö tappelee humalassa, ja saa potkut. Jos henkilö on vallankäyttäjä voi asiasta uutisoida suhteellisen vapaasti. Jos kyseessä on taas tavallinen kansalainen, ei tiedon saattamisella julkisuuteen saada aikaan mitään muuta, kuin kyseisen henkilön maineen tahrinta, joten se on kiellettyä. Asia tulkitaan niin, että muilla kansalaisilla ei ole tarvetta tietoon, koska se ei millään tavalla heihin vaikuta.


Julkkikset ovat käytännössä kolmas ryhmänsä, vaikka laissa tehdään vain erottelu vallankäyttäjiin ja muihin. Julkkikset teoriassa nauttivat täyttä yksityisyyden suojaa, mutta käytännössä heidän tapauksensa arvioidaan eri asteikolla, kuin ”tavallisten” ihmisten. Yleensä tapaukset tulkitaan niin, että julkkis on antanut hiljaisen suostumuksen asioidensa puintiin julkisuudessa, kun hän on itse niitä myös sinne julkaissut. Toisaalta tietojen on liityttävä jotenkin julkkiksen työnkuvaan tai rooliin yhteiskunnassa. Esimerkiksi urheilijan seurustelusuhteiden puiminen julkisuudessa vastoin hänen tahtoaan ei liity henkilön rooliin urheilijana, joten se on kiellettyä.


Kunnianloukkaus


Rikoslain mukaan, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.


Kunnianloukkaukseen kuuluu samat poikkeukset kuin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Lain mukaan, kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.


Kunnianloukkaukseen voi siis syyllistyä myös tiedon liittyessä vainajaan. Uhrin on oltava luonnollinen henkilö, eli oikeushenkilön kunniaa ei voi loukata. Toisaalta oikeushenkilön kautta voidaan loukata sen työntekijöitä. Uhrien tulee myös olla yksilöitävissä riittävän tarkasti. Yleisluonteinen ilmaus ”kaikki poliisit ovat epärehellisiä” ei loukkaa yksittäistä poliisi siinä määrin että teon kohde olisi tarpeeksi yksilöity. Kunniaan kuuluu sekä kaikilla ihmisillä oleva ihmisarvo, että ammatin tai muun johdosta seuraava arvostus.


Kunnianloukkauksen ensimmäinen tekomuoto on valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen. Kyse on siitä, että henkilöstä esitetään totuutta vastaava väite, tai väitettä suoraan esittämättä esitetään asia niin että tiedonsaaja saa siitä tietyn käsityksen. Taakka väitteen todistamisesta oikeaksi on syytetyllä. Kunnianloukkauksen toinen muoto, eli muu tapa, voi lähtökohtaisesti olla millainen tahansa, jos se halventaa uhria. Esimerkiksi tulevaisuuteen kohdistuva väite tai arvio ei voi olla valheellinen koska se ei ole vielä tapahtunut. Se voi silti halventaa toista. Myös pelkkä loukkaava sanonta voi täyttää toisen muodon tunnusmerkistön. Kyse voi olla esimerkiksi loukkaavasti mielipiteestä, eli ”tieto” ei liity asiaan mitenkään.


Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä, vaikka ei itse tietoa keksisikään, vaan pelkkä levittäminen eteenpäin täyttää tunnusmerkistön.


Vahinko, kärsimys ja halveksunta


Kunnianloukkauksen ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittämisen rangaistavuus edellyttää, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Sanapari ”on omiaan”, tarkoittaa ettei seurausta tule näyttää toteen, vaan riittää että teko voisi todennäköisesti seurauksen aiheuttaa. Vahinko voi olla taloudellista, kuten menetettyjä tuloja, tai esimerkiksi toimen tai tehtävän menettämistä. On myös tiettyjä asioita, joiden aina oletetaan aiheuttavan vahinkoa, kuten rikokseen syyllistyminen. Halveksunta tarkoittaa arvostuksen vähenemistä muiden silmissä. Väitteen luonteelle annetaan suurin merkitys, ei subjektiiviselle mielipahalle.


Tekojen törkeät muodot


Molemmista teoista on erikseen säädetty törkeä muoto. Rangaistuksena on tällöin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Ankaroittamisperusteet ovat myös tekojen törkeissä muodoissa samat. Jos teko aiheuttaa suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja on kokonaisuutena törkeä, kyse on törkeästä kunnianloukkauksesta tai törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Suuri kärsimys voi viitata kärsimyksen eli seurauksen voimakkuuteen tai sen pitkä aikaisuuteen. Vahinko voi olla erityisen suurta, jos teolla esimerkiksi pysäytetään lupaava ura.


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24


103 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki