Kotirauharikokset
Kotirauharikokset koskevat yksityisyyden ja kotirauhan loukkauksia. Kotorauha on turvattu perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Kotirauha tarkoittaa käytännössä suojaa ulkopuoliselta häirinnältä, joka voi olla monen muotoista. Kotirauha suojaa toisaalta ihmistä muilta yksityisiltä henkilöiltä, mutta myös viranomaisilta, eli käytännössä valtiolta.
Lähestymiskielto
Kotirauhaan ja sen suojaan liittyy myös läheisesti lähestymiskielto, josta on säädetty oma lakinsa. Lähestymiskiellon tarkoituksena on suojata sen hakijan henkeä, terveyttä, vapautta ja rauhaa. Lähestymiskiellon saannin edellytyksenä on perusteltu aihe epäillä uhkaa. Lähestymiskielto suojaa henkilöä yhteyden otoilta sekä tapaamiselta. Yhteydenottaminen on kuitenkin sallittua lähestymiskiellosta huolimatta, jos sille on asiallinen peruste ja se on ilmeisen tarpeellinen. Poliisi voi antaa väliaikaisen lähestymiskiellon ja käräjäoikeus ”pysyvän”, eli enintään vuoden mittaisen. Lähestymiskiellon rikkominen on erikseen rikoslaissa kriminalisoitu, ja maksimirangaistus on yksi vuosi vankeutta. Kyse on siis kotirauhan rikkomista ankarammasta asteikosta.
Lähestymiskielto suojaa siis hakijaa kotirauhan rikkomiselta, ennen kun rikkominen tapahtuu. Tarkoituksena on suojata henkilöä ennakolta odotetulta uhalta. Kotirauhan rikkominen nimittäin ei ole yrityksenä rangaistava, ja poliisin puuttuminen asiaan vaatii sitä, että teko on jo tehty, eli kotirauhaa on jo rikottu.
Kotirauhan määritelmä eli suojan piiri
Rikoslaissa on määritelty kotirauhan piiri seuraavasti: kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
Kyse on siis tiloista, joissa asutaan. Asuminen voi olla tilapäistä tai pysyvää. Tilapäinen asuminen viittaa käytännössä siihen, onko tila tarkoitettu sellaiseksi, että siellä voi viettää yön. Esimerkiksi kesämökillä ei lain mukaan saa asua, jos rakennus on kaavoitettu vapaa-ajan asunnoksi, mutta kotirauhan piiri suojaa sitä. Monissa rekka-autoissa on myös sänky, eli käytännössä tila nukkua, joten kuuluvat kotirauhan piiriin, vaikka niissä ei saa lain mukaan asua. Asuintalon porraskäytävä on osa kaikkien talon asukkaiden kotirauhan piiriä, ja siten yksi asukas saa poistaa sieltä ulkopuolisen. Toista talon asukasta ei tietenkään saa rappukäytävästä poistaa, koska kyse on myös hänen kotirauhan piiristään.
Myös pihat ja niiden rakennukset kuuluvat kotirauhan piiriin, vaikka ne eivät olisikaan asumiseen tarkoitettuja. Merkitystä annetaan rakennuksen sijainnille piha-alueella. Jos asuinrakennuksen ja muun rakennuksen erottaa toisistaan ainoastaan piha-alue, kuuluu rakennus kotirauhan piiriin.
Suojan saaminen edellyttää myös oikeutettua asumista. Siten talonvaltaajat tai jokamiehen oikeudet ylittävän telttailijan ”asuinpiiri” ei saa suojaa. Vuokralaisen tilanteessa asia on hieman erilainen. Vaikka vuokralainen olisi häädetty lainvoimaisesti asunnosta, ei asunnon omistaja voi kotirauhan rikkomisen suomalla hätävarjeluoikeudella poistaa vuokralaista asunnosta, vaan hänen on käytettävä laillisia menettelyjä, jotka on häätöön määritelty.
Kotirauhan piiri määritellään laissa, eikä sitä voida omatoimisesti laajentaa. Siten aitojen tai kylttien pystyttäminen alueelle, joka ei kotirauhan piiriin kuulu, on kotirauhan piirin kannalta turhaa.
Kotirauhan rikkominen
Rikoslain mukaan, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Teolla on siis kaksi muotoa. Ensimmäinen muoto koskee kotirauhan piiriin kulkemista, ja toinen tekoja, jotka tehdään kotirauhan piirin ulkopuolelta, mutta kohdistuvat kotirauhan piiriin.
Henkilö, jonka kotirauhaa rikotaan, saa puolustaa kotirauhaansa hätävarjelun nojalla, eli käyttämällä olosuhteisiin mitoitettuina välttämättömiä keinoja. Kyseeseen tulee usein tekijän poistaminen paikalta. Myös poliisilla on oikeus poistaa kotirauhan rikkoja asianomistajan pyynnöstä. Henkilö voidaan poistaa myös omasta kodistaan, jos hän häiritsee muiden asukkaiden kotirauhaa.
Kotirauhan piiriin kulkeminen
Kotirauhan piiriin voidaan kulkea tunkeutumalla, eli jostakin esteestä huolimatta. Esteen muodolla ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, kunhan siitä käy ilmi, että alueelle ei saa tulla. Este voi olla fyysinen este, kuten portti, tai kielellinen este, kuten kieltomerkki. Myös sanallinen kielto on tässä kontekstissa este. Kotirauhan rikkominen tunkeutumalla voi sisältää myös muita rikoksia. Esimerkiksi omaisuuden tuhoaminen tai vahingoittaminen tunkeutumisen yhteydessä rangaistaan erikseen vahingontekona, jos vahingonteko ei ollut välttämätön tunkeutumiseen. On huomioitava, että kotirauhan rikkomisen yritys ei ole rangaistavaa. Yrityksen tasolle jäänyttä tekoa voidaan kuitenkin rangaista vahingontekona, jos tekijä rikkoo jotakin yrittäessään tunkeutua piiriin. Tietyissä rikoksissa kotirauhan rikkominen kuuluu tunnusmerkistöön, eli siitä ei rangaista erikseen. Tällainen teko on esimerkiksi murtautuminen, eli kotirauhan rikkomisen perusteella tapahtuva törkeä varkaus.
Toinen kotirauhan piiriin kulkemisen muoto on salaa meneminen. Salaa meneminen tarkoittaa sitä, että kotirauhan suojaa nauttiva ei ole tietoinen kulkemisesta. Vielä edellytetään, että tekijä myös välttää huomatuksi tulemista jollain tavalla. Kolmas kulkemisen muoto on harhauttaminen, eli totuutta vastaamattoman asiantilan perusteella toimiminen. Kyse voi olla esimerkiksi toiseksi ihmiseksi tekeytymisestä, jos tuolla henkilöllä on lupa paikkaan.
Viimeiset muodot, jotka liittyvät kotirauhan piirin sisälle kohdistuviin tekoihin, ovat kätkeytyminen ja jääminen. Nämä muodot tulevat kyseeseen silloin, kun henkilöllä on ollut lupa tulla kotirauhan piiriin, mutta sen jälkeen lupa peruutetaan. Kyse on siis poistumiskäskyn noudattamatta jättämisestä, tai piiloutumisesta tilanteessa, jossa tekijä tietää, että hänen tulisi poistua. Poistumiskäskyn voi antaa kuka tahansa asukkaista, riippumatta muista asukkaista. Tilanteessa, jossa yksi asukkaista antaa poistumiskäskyn, vaikka toinen antaa oleskeluun luvan, tulee käskyllä olla lähtökohtaisesti jokin peruste. Täysin ilkivaltaista poistumiskäskyä ei pitäne noudattaa. Vieras ei poistumiskäskyä voi antaa. Poistumiskäskyä tulee noudattaa kohtuullisen välittömästi.
Kotirauhan rikkomisen oikeudettomuus
Kotirauhan rikkominen on rangaistavaa vain oikeudettomana. Tietyillä viranomaisilla on toisinaan oikeus tunkeutua toisen kotirauhan piiriin. Esimerkiksi poliisisilla on lukuisia tällaisia tilanteita, jossa tunkeutuminen on sallittu, kuten kotietsinnän suorittaminen. Poliisinkin toimesta tapahtuva kotirauhan piiriin tunkeutuminen vaatii aina lain mukaisen syyn. Poliisilla ei ole mitään yleistä oikeutta tunkeutua ihmisten kotirauhan piiriin, ja kotirauhan suoja suojaa lähtökohtaisesti myös poliisilta. Myös ulosottomiehellä, asunto-osakeyhtiön edustajalla sekä vuokranantajalla on tietyissä tilanteissa oikeus tunkeutua toisen kotirauhan piiriin ilman lupaa.
Kotirauhan rikkominen piirin ulkopuolelta
Kotirauhaa voidaan myös rikkoa, kulkematta lainkaan kotirauhan suojaamalle alueelle. Laki mainitsee tekotavoiksi metelöinnin, esineiden heittelemisen tai muun vastaavan tavan. Kyse on siis siitä, että haitta käristään kotirauhan piirin sisällä, vaikka haitta aiheutuu piirin ulkopuolisesta tekijästä.
Melulla tarkoitetaan kovaa ääntä, ja se voi tulla ulkoa tai sisältä. Kerrostalossa melu kuuluu helposti seinien läpi, ja asukkaiden tulee ymmärtää se. Kyse voi olla myös siitä, että samassa asunnossa asuva aiheuttaa melua. Se onko kyse kotirauhan rikkomisesta, riippuu pitkälti olosuhteista, eikä äänentasosta. Ihmisten on siedettävä tiettyjä haittoja, kuten melua, koska ne voivat olla yhteiskunnassa hyväksyttyjä. Esimerkiksi rakennustöistä aiheutuu joskus huomattavaa melua, mutta siitä ei kuitenkaan rangaista, jos se tapahtuu tavanomaisena vuorokaudenaikana. Myös ulkokonserteista ja erilaisista moottoriurheilu tapahtumista aiheutuu melua, mutta ne ovat yleensä kaupungin hyväksymiä tapahtumia, ja asukkaiden tulee sietää melu. Kerrostalossa tapahtuva musiikin kuuntelu on lähtökohtaisesti sallittua. Jos melua kuitenkin aiheutuu yöllä, ja se on voimakasta, tulee melun aiheuttajaa huomauttaa, ennen kun häntä voidaan rangaista kotirauhan rikkomisesta.
Esineiden heittäminen on suhteellisen yksiselitteinen tekomuoto. Tyypillisesti kyse on ikkunoiden kivittämisestä, mutta heiton kohteella ei juuri ole merkitystä. Muut vastaavat tavat voivat olla esimerkiksi hajuhaittoja tai tärinää. Myös puhelimen ”pommittaminen”, eli toistuva soittelu tai viestittely, voidaan katsoa kotirauhan rikkomiseksi tietyissä tilanteissa.
Törkeä kotirauhan rikkominen
Rikoslain mukaan, jos kotirauhan rikkomisessa rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Teolla on siis kaksi ankaroittamisperustetta. Ensinnäkin tekijän varustautuessa väkivaltaan soveltuvalla välineellä, on teko törkeä. Myös jos muista seikoista ilmenee, että tarkoituksena on käyttää väkivaltaa tai tehdä vahinkoa omaisuuteen, on teko törkeä. Varustautuminen tarkoittaa käytännössä hallussapitoa tekohetkellä. Kyse on siis teon motiivien arvioinnista.
Toinen ankaroittamisperuste on uhrin perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolesta. Perusteltu syy voi syntyä uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen tai tekijöiden lukumäärän perusteella. Kyse ei ole tekijöiden motiivista, vaan uhrin käsityksestä tuosta motiivista. Molempien perusteiden kohdalla edellytetään, että teko on myös kokonaisuutena törkeä.
Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.