• Henrik Pirhonen

Liikennerikoksista


Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta


Rikoslain mukaan, Joka kuljettaa, ohjailee tai ohjaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, raitiovaunua, junaa, alusta tai ilma-alusta ajo-oikeudetta tai ilman vaadittavaa pätevyyttä osoittavaa lupakirjaa, on tuomittava kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta tuomitaan myös se, joka ilman vaadittavaa pätevyyttä ryhtyy junan, aluksen tai ilma-aluksen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavaan tehtävään.


Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta tieliikenteessä


Tieliikenteessä moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain ajo-oikeuden haltija. Ajo-oikeus tarkoittaa yleensä ajokorttia. Ajokorttilaki sääntelee ajo-oikeudesta. Ajo-oikeus on luokkakohtainen, eli eri moottorikäyttöiset ajoneuvot vaativat eri ajo-oikeuden. Ajoneuvon taluttaminen, eli käytännössä sen kuljettaminen kävellen, ei vaadi ajokorttia. Myöskään kaksi- tai kolmipyöräisen moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaminen ei vaadi ajokorttia, jos sen suurin rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h. Se ei riitä, että nopeus on omin teknisin keinoin rajoitettu, vaan ajoneuvon tulee olla valmistajan toimesta rajoitettu tiettyyn nopeuteen. Tällaisenkin ajoneuvon kuljettaminen vaatii kuitenkin 15 ikävuotta.


Ajo-oikeudettomuus voi johtua siitä, että henkilöllä ei ole lainkaan ajokorttia, tai siitä että henkilö on menettänyt ajokortin rangaistuksena. Ajokortti voi myös mennä vanhaksi, ja siinäkin tilanteessa kyse on kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudettomasti. On myös mahdollista, että henkilöllä on ajokortti, mutta se ei kata käytössä olevaa ajoneuvoluokkaa. Jos ajo-oikeus on juuri ansaittu, ei henkilöllä välttämättä ole vielä itse ajokorttia, ja siinä tapauksessa kuljettajantutkintotodistus riittää todistamaan ajo-oikeuden. Kun ajo-oikeus viedään henkilöltä poliisin toimesta, esimerkiksi rattijuopumuksen takia, viedään samalla ajokortti. Ajo-oikeus palautuu, kun kortti palautetaan omistajalleen. Siten 6kk ajokieltoon määrätty ei saa ajo-oikeuttaan automaattisesti takaisin 6kk kuluttua tuomiosta/päätöksestä, vaan silloin kun poliisi kortin hänelle palauttaa. Tilanteessa, jossa henkilöllä on ajokortti, mutta se ei ole mukana, ei ole kyse kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, vaan ajokorttirikkomuksesta, josta rangaistuksena on 40 euron liikennevirhemaksu.


Koska rikokset edellyttävät tahallisuutta, on henkilön tiedostettava ajo-oikeudettomuus. Lähtökohtaisesti henkilön on kuitenkin tunnettava omat ajo-oikeutensa. Rangaistukselta voidaan kuitenkin välttyä, jos esimerkiksi henkilö esittää uskottavaa näyttöä siitä, että hänellä oli perusteltu käsitys ajoneuvon luokasta, vaikka se osoittautuisikin virheelliseksi.


Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta muissa liikennemuodoissa


Junaliikenteessä vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää rautatieliikenteen kuljettajan lupaa. Kuljettajan on kyettävä todistamaan pätevyytensä lupakirjalla. Myös vesiliikenteessä tietyt alukset vaativat Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän pätevyyden. Huvialuksen kuljettaminen taas vaatii huviveneenkuljettajankirjan. Huvialuksella tarkoitetaan rungoltaan yli 24 metristä alusta, jonka bruttovetoisuus on alle 500. Vesikulkuneuvon kuljettajalta vaaditaan aina tarvittavaa ikää, kykyä ja taitoa. Käsitteiden määritelmä riippuu olosuhteista. Jos kyse on rekisteröitävästä vesikulkuneuvosta, vaaditaan 15 vuoden ikää. Lentoliikenteen pätevyyksistä säädetään liikennepalvelulaissa, ilmailulaissa, EASA-asetuksessa ja Lentomiehistöasetuksessa. Pätevä viranomainen on lentoliikenteenkin osalta Liikenne- ja viestintävirasto.


Liikennepako tieliikenteessä


Rikoslain mukaan, Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja liikenneonnettomuuteen osallisena laiminlyö velvollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, liikennepaosta tieliikenteessä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


Säännös koskee vain tieliikennettä. Vesiliikenteen osalta merilaissa säädetään tarkemmin merihädässä olevan auttamista koskevasta velvollisuudesta. Juna- ja ilmaliikenteen osalta on katsottu tarpeettomaksi säätää näitä koskeva rikosmuoto.


Liikennepako voidaan katsoa kahden muun laiminlyöntirikoksen väliin sijoittuvaksi erikoisuudeksi. Heitteillepano on pelastustoimen laiminlyönneistä ankarin, ja se edellyttää uhrin tilan heikkenemistä laiminlyönnin johdosta. Pelastustoimen laiminlyönti on rikoksista lievin. Siinä on kyse jokaiselle kuuluvan auttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä, eikä se edellytä mitään osallisuutta liittyen uhrin tilaan. Liikennepako taas edellyttää osallisuutta tapahtumiin, mutta ei syyllisyyttä. Liikennepako ei myöskään edellytä uhrin tilan heikkenemistä teon johdosta, tai muutakaan seurausta.


Liikenteen häirintä


Rikoslain mukaan, joka huomattavasti haittaa yleisen ilma-, raide- tai vesiliikenteen kulkua, on tuomittava liikenteen häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Yritys on rangaistava.


Tieliikenne on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, ja siitä säädetään erikseen tieliikennelaissa. Rangaistus vaatii liikenteen häirinnässä huomattavaa haittaa, eli teon seurauksia on arvioitava. Kyse on yleisestä liikenteestä, ei yksityisestä. Lähtökohtaisesti säännöstä siis sovelletaan muualla kuin tiellä tapahtuvaan joukkoliikenteeseen. Kaikkein tavanomaisin haitta on aikataulusta viivästäminen. Jos teko aiheuttaa yleistä hengen tai terveyden vaaraa, rangaistaan siitä liikennetuhotyönä. Liikenteen häirinnästä, kuten muistakin rikoksista, rankaiseminen vaatii tekijältä tahallisuutta, eli tietyn asteista tietoisuutta.


Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.


Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L34



4 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki