Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Rikoslain mukaan, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kyseessä on liikenneturvallisuuden vaarantamisen perusmuoto.
Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen voi syyllistyä myös alusta, ilma-alusta tai junaa ohjaamalla. Lain mukaan, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan myös se, ollessaan vastuussa aluksen tai muun vesikulkuneuvon ohjailusta tai aluksen tai muun vesikulkuneuvon kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä rikkoo vesiliikennelakia tai sen nojalla annettua määräystä taikka kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta ohjatessaan ilma-alusta tai toimiessaan sen miehistön jäsenenä tai muussa lentoturvallisuustehtävässä tai muulla tavoin rikkoo ilmailulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, tai kuljettaessaan junaa tai toimiessaan muussa junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä rikkoo junaturvallisuutta koskevia määräyksiä.
Jos menettely on omiaan aiheuttamaan vain vähäisen vaaran, ei tekijää tuomita liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Tieliikenne
Teon perusmuoto koskee tieliikennettä. Tiellä tarkoitetaan laissa, maantietä, katua yksityistä tietä, tai muuta liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Esimerkiksi yksityiset parkkipaikat ovat lain tarkoittamia teitä, koska niitä käytetään liikenteeseen. Tienkäyttäjä on taas henkilö, joka on tiellä tai ajoneuvossa, joka on tiellä.
Kaikki tienkäyttäjät voivat syyllistyä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Tyypillinen tapaus on autolla ajaminen vaarallisesti. Myös jalankulkija voi vaarantaa liikenteen, esimerkiksi ylittämällä tien varomattomasti. On myös mahdollista, että henkilö syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, olematta itse paikalla. Esimerkiksi auton vaarallinen parkkeeraaminen, täyttää tunnusmerkistön. Myös polkupyörällä voi syyllistyä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, joten säännös ei koske vain moottoriajoneuvoja. Tekijän ei tarvitse itse ohjata ajoneuvoa syyllistyäkseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, siten esimerkiksi kuljettajan häiritseminen täyttää tunnusmerkistön.
Tienkäyttäjä syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, kun hän rikkoo tieliikennelakia, ajoneuvolakia tai niiden nojalla annettuja muita säännöksiä. Edellytetään myös, että säännöksen tai säännösten rikkominen on omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa. Kaikkein yleisin liikenneturvallisuuden vaarantamisen tilanne on nopeusrajoituksen ylittäminen. Tienkäyttäjälle on asetettu yleinen huolellisuusvelvoite, jonka mukaan liikenteessä on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tästä johtuen liikenneturvallisuuden vaarantamisena rangaistavien tekojen joukko on käytännössä avoin. Huolellisuusvelvoitteeseen läheisesti liittyvä käsite on ennakointivelvollisuus. Sen mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa, ja sovitettava oma toimintansa siihen, näin välttäen vaaran ja vahingon.
Vaara liikenneturvallisuuden vaarantamisessa
Kuten jo mainittu, säännösten rikkomisen on oltava omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, jotta teko olisi rangaistava. Tässä tarkoitetaan siis abstraktia vaaraa, eli vaaran mahdollisuutta. Siten tosiasiallisen vaaran tai vahingon aiheutuminen ei ole rangaistavuuden edellytys, vaan harkintaan tulee se, olisiko vaaraa voinut toisissa olosuhteissa syntyä, jos kuljettaja olisi toiminut samalla tavalla. Juuri abstraktin vaaran -käsitteen takia ylinopeus on rangaistavaa, vaikka tiellä ei olisi muita tienkäyttäjiä. Tämä johtuu siitä, että ylinopeus mielletään toiminnaksi, joka aiheuttaa muille tienkäyttäjille vaaraa. Abstraktia vaaraa voidaan havainnollistaa esimerkillä: jos tienkäyttäjä tekee ohituksen juuri ennen mutkaa, näkemättä siis vastaantulevaa liikennettä, edellyttää konkreettinen vaaratilanne sitä, että mutkassa vastaan tulee ajoneuvo. Jos ajoneuvoa ei tule vastaan, ei konkreettista vaaraa ole syntynyt. Abstrakti vaara kuitenkin syntyi siinä kohtaa, kun kuljettaja lähti tekemään ohitusta, tietämättä tuleeko vastaan auto.
Laki rajaa vähäisen vaaran syntymisen säännöksen ulkopuolelle. Liikenteessä tapahtuu hyvin paljon vähäisiä säännös rikkomuksia, ja lähes aina voidaan tilanteessa nähdä jonkin muotoinen abstrakti vaara. Siksi kaikkein vähäisimmät vaarat on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Esimerkiksi lievät ylinopeudet ovat usein liikenneturvallisuuden vaarantamisen soveltamisalan ulkopuolella, ja tulevat rangaistavaksi vain liikennerikkomuksina. Liikennerikkomus voidaan tuomita enintään 20 km/h ylinopeudesta, ja korkeampi ylinopeus katsotaan jo liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi.
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja huolimattomuus
liikenneturvallisuuden vaarantaminen on tahallisena aina rangaistava. Toisin kuin rikoksissa yleensä, teko on myös huolimattomana rangaistava. Tilanteessa on kyse tiedostamattomasta riskinotosta, eli tilanteessa, jossa tekijä ei miellä vaaran mahdollisuutta. Vaikka huolimattomuuden kriminalisointi laskee rangaistavuuden rajaa alaspäin, kaikissa tilanteissa ei rangaistus tule kysymykseen. Rangaistavuus edellyttää tilaisuutta huolelliseen menettelyyn sekä kykyä toimia toisin. Tilanteen tulee siis jossain määrin olla tekijän kontrollissa, jotta siitä voidaan rangaista.
Huolimattomuuteen voidaan myös lukea erehdys. Klassinen tilanne erehtymisestä on se, että tienkäyttäjä ei huomaa nopeusrajoituksen vaihtumista. Tienkäyttäjille on kuitenkin asetettu laaja selonottovelvollisuus liikennesäännöistä, joten erehdykseen vetoaminen harvoin toimii. Kuitenkin jos liikennemerkki joka nopeusrajoituksen ilmoittaa on käännetty tai kaadettu, ei voida kohtuudella olettaa tienkäyttäjän olevan siitä perillä, jos hän ei aiemmin ole reittiä ajanut.
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen vesiliikenteessä
Tieliikenteen lisäksi, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen voi syyllistä vesiliikenteessä. Tunnusmerkistöltään teko vastaa pitkälti liikenneturvallisuuden vaarantamisen perusmuotoa, eli siinä edellytetään abstraktia vaaraa, kulkumuotoa koskevien säännösten rikkomista ja tahallisuutta tai tuottamusta. Tärkeä ero on kuitenkin siinä, että liikenneturvallisuuden vaarantaminen vesiliikenteessä vaatii sen, että tekijä on vastuussa aluksen tai vesikulkuneuvon ohjailusta tai muusta kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavasta asiasta. Alusta ohjailee se henkilö, joka kääntää ruoria, sekä se henkilö, joka antaa ruorimiehelle komentoja. Kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat kaikki henkilöt, joiden tehtävät liittyvät läheisesti aluksen kulkemiseen.
Rikoslain mukaan alus on veteen tukeutuva ja vesillä liikkumiseen tarkoitettu kulkuväline tai laite.
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ilmaliikenteessä
Tunnusmerkit ovat ilmaliikenteen osalta samat kuin kahdessa edellisessäkin muodossa, mutta tekijäpiiri taas muuttuu. Ilmaliikenteessä kaikki voivat lähtökohtaisesti syyllistyä tekoon. Oli kyse sitten kapteenista, lentoemännästä, maaorganisaation jäsenestä kuten lennonjohtajasta, mekaanikosta tai riehuvasta matkustajasta.
On huomioitava, että vähäistä vaaraa koskeva rajoituslauseke ei koske liikenneturvallisuuden vaarantamista ilmaliikenteessä. Näin myös vähäinen abstrakti vaata on rangaistava.
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen junaliikenteessä
Juna tarkoittaa veturia tai veturin ja vaunujen muodostamaa kokonaisuutta, sekä muuta konevoimalla kulkevaa raidekulkuneuvoa. Raitiovaunu ei ole juna, vaikka se raiteilla kulkeekin. Tekijäpiiri junaliikenteen osalta on sama kuin vesiliikenteessä, eli tekijän on kuljetettava junaa, tai toimittava muussa turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä. Junaliikenteen osalta vähäinen vaara ei ole rangaistava liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Tieliikenteen osalta syyllistyy tekijä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, jos liikenneturvallisuuden vaarantamisessa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta huomattavasti ylittää sallitun enimmäisnopeuden, ryhtyy ohittamaan näkyvyyden ollessa turvalliseen ohitukseen riittämätön taikka ohituksen ollessa muutoin kielletty, laiminlyö liikenneturvallisuuden vaatiman pysähtymisvelvollisuuden tai väistämisvelvollisuuden, taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla rikkoo liikennesääntöjä siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Rangaistus on vähintään 30 päiväsakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Teolla on siis neljä ankaroittamisperustetta, eli seikkaa, jotka tekevät siitä törkeän. Lisäksi edellytetään abstraktia vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. Toisin kuin perusmuodossa, ainoastaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja voi syyllistyä törkeään muotoon. Huolimattomuuden tulee myös olla törkeää, jos teosta rangaistaan huolimattomana sekä törkeänä.
Ensinnäkin huomattava ylinopeus tekee teosta törkeän. Ylinopeuden huomattavuus riippuu täysin olosuhteista, kuten säästä, tien muodosta ja liikenteen vilkkaudesta. Liikenteen vilkkaus myös vaikuttaa olennaisesti teon vaarallisuuteen. Poliisin käytäntönä huomattava ylinopeus on 48 km/h yli rajoituksen alle 60 km/h alueella, ja 51 km/h ylinopeus yli 60 km/h alueella.
Toinen ankaroittamisperuste on ohituskiellon rikkominen ja ohittaminen alueella, jossa näkyvyys on huono. Kolmas peruste taas on pysähtymis- tai väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Kyse voi olla stop merkin tai kolmion taikka liikennevalojen huomioimatta jättämisestä. Viimeinen ankaroittamisperuste on muulla edellisiin rinnastettavilla tavoilla liikennesääntöjen rikkominen. Olennaisin seikka törkeässä teossa lienee vakavan vaaran aiheuttaminen.
Myös vesi-, ilma- ja junaliikenteessä voi syyllistyä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. ilma- ja junaliikenteessä törkeän teon tunnusmerkistö vastaa tavanomaisen teon tunnusmerkistöä, lukuun ottamatta sitä, että törkeä muoto vaatii törkeää huolimattomuutta sekä vakavaa abstraktia vaaraa hengelle tai terveydelle. Vesiliikenteessä taas törkeän teon tunnusmerkistö eroaa hieman enemmän tavanomaisesta teosta. Ensinnäkin törkeä tunnusmerkistö vaatii törkeää huolimattomuutta sekä vakavaa abstraktia vaaraa hengelle tai terveydelle. Toiseksi rikkomuksen on kohdistuttava vesiliikennelain säännökseen turvallisesta kulusta ja nopeudesta, säännöstä yhteentörmäämisen vaarasta ja sen välttämisestä, säännöstä ohittamisesta, kohtaamisesta ja väistämisestä tai kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen sääntöä ohjauksesta ja kulusta, valoista ja merkkikuvioista tai ääni- ja valomerkeistä.
Jos tarvitset lainopillista apua asiaan liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin rikoslakimiehiin.
Rikoslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L23
Comments