Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä voi syyllistyä kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Rangaistuksena tekijä voidaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva säännös liittyy ulkomaalaislain uudistukseen. Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa on käytetty hyväksi ulkomaalaisten työntekijöiden tietämättömyyttä tai muuten heikompaa asemaa työsuhteen ehdoista päätettäessä.
Kiskonnantapainen työsyrjintä saa olennaisen sisältönsä työsyrjintää koskevasta säännöksestä. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä onkin työsyrjinnän tunnusmerkistön täyttyminen. Täten myös kiskonnantapainen työsyrjintä koskee sekä työpaikasta ilmoittamista, työntekijän valintaa sekä että itse palvelussuhteen aikaa. Käytännössä tavallisin tilanne koskee palvelussuhteen ehtoihin liittyvää kiskonnantapaista syrjintää. Kiskonnantapainen työsyrjintä on erityissäännös suhteessa työsyrjintää koskevaan säännökseen, joten sitä on ensisijaisesti sovellettava tekoihin, jossa sen tunnusmerkistö täyttyy. Erityissäännösluonnetta kuvaa myös kiskonnantapaisen työsyrjinnän korkeampi rangaistusasteikko verrattuna tavalliseen työsyrjintään. Kiskonnantapainen työsyrjintä ei kuitenkaan ole työsyrjinnän törkeä tekomuoto.
Kiskonnantapainen työsyrjintä muistuttaa lisäksi kiskontaa koskevaa rangaistussäännöstä, mutta on erityissäännös suhteessa siihen. Kiskonnantapainen työsyrjintä voi säännöksessä olevan toissijaisuuslausekkeen mukaisesti tulla tietyissä tapauksissa arvioitavaksi myös törkeänä kiskontana. Tällöin edellytyksenä on huomattavan hyödyn tavoittelu, huomattavan tai erityisen tuntuvan vahingon aiheuttaminen, toisen erityisen heikkouden tai turvattoman tilan häikäilemätön hyväksikäyttö taikka erityinen suunnitelmallisuus.
Rangaistavuuden edellytyksenä on, että työnhakija tai työntekijä asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan toiseen työnhakijaan tai työntekijään nähden. Täten myös kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä edellytetään syrjintävertailua työsyrjintäsäännöksen tavoin. Kuitenkin kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä syrjintävertailulle asetettu kynnys on korkeammalla. Tavallisessa työsyrjinnässä rangaistavuuden edellytyksenä on epäedulliseen asemaan asettaminen, kun taas kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä vaaditaan huomattavan epäedulliseen asemaan asettamista. Käytännössä huomattavan epäedullinen asema voi tarkoittaa esimerkiksi huomattavasti alhaisemman palkan maksamista, epäedullisia työaikoja taikka näitä molempia yhdessä. Jos ei voida verrata tilannetta yrityksen muihin työntekijöihin, esimerkiksi kaikkien yrityksen työntekijöiden ollessa yhtä heikossa asemassa, vertailukohteena käytetään alan yleisiä työoloja ja –ehtoja.
Kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistö voi täyttyä silloin, kun terveydentilaltaan heikommassa asemassa oleva asetetaan huomattavasti epäedullisempaan asemaan. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys, jos esimerkiksi vammaiselta henkilöltä käytännössä evättäisiin uralla etenemisen mahdollisuudet ja jos hänen myös työolonsa olisivat muita merkittävästi heikommat. Räikeimmissä tapauksissa kiskonnantapainen työsyrjintä lähenee ihmiskauppaa, jos esimerkiksi työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelullisia näkökohtia huomioimatta tai täysin epäinhimillisissä oloissa.
Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä käytetään hyväksi henkilön heikompaa asemaa
Rangaistavuuden edellytyksenä on työnhakijan tai työntekijän heikomman aseman hyväksikäyttäminen. Heikompi asema voi säännöksen mukaan johtua työnhakijan tai työntekijän taloudellisesta tai muusta ahdingosta, riippuvaisesta asemasta, ymmärtämättömyydestä, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä. Kiskonnantapaisen syrjinnän tunnusmerkistössä tarkoitetuissa toisen hyväksikäyttämisen tavoissa on asiallisesti kyse teossa käytettävistä keinoista, samoin kuin ihmiskauppaa koskevassa sääntelyssä. Taloudellisen ahdingon hyväksikäyttämisellä tarkoitetaan käytännössä esimerkiksi olosuhteita, joissa työntekijällä tai työnhakijalla ei ole mahdollisuutta toimeentuloon ilman vaadittua työtä. Taloudellisen ahdingon tulee lisäksi olla työntekijään tai työnhakijaan liittyvää. Yleinen taloudellinen matalasuhdanne ei täytä säännöksen tarkoittaman taloudellisen ahdingon tunnusmerkkejä.
Taloudellisen ahdingon ohella myös muun ahdingon hyväksikäyttäminen kuuluu kiskonnantapaisen työsyrjinnän keinoihin. Muulla ahdingolla voidaan esimerkiksi tarkoittaa sairauden vuoksi tiettyjä lääkkeitä tarvitsevan ja tätä koskevan ahdingon hyväksikäyttämistä. Myös asunnottomuus voi olla säännöksen tarkoittamaa muuta ahdinkoa. Hyväksikäytön kohteen riippuvainen asema voi johtua esimerkiksi sukulaisuus- tai perhesuhteista, velkasuhteesta tai oleskelusta jossakin laitoksessa. Se voi olla myös esimerkiksi huumausaineen käyttäjän riippuvaisuutta huumausaineen toimittajasta. Riippuvainen asema voi lisäksi olla seurausta uhkauksesta paljastaa työnhakija tai työntekijä viranomaiselle esimerkiksi tehdyn rikoksen tai luvattoman maassa oleskelun vuoksi. Säännöksessä ei ole asetettu edellytykseksi, että työnhakija tai työntekijä olisi riippuvaisuussuhteessa työnantajaan. Työnantaja voi olla myös kolmas henkilö, joka käyttää tiedossaan olevaa riippuvuussuhdetta hyväksi.
Ymmärtämättömyydellä tarkoitetaan säännöksessä esimerkiksi tietämättömyyttä tai kokemattomuutta, joka koskee tiettyä asiaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ulkomaalaisen työntekijän tietämättömyyttä tai kokemattomuutta Suomen työehdoista ja työoloista sekä työlainsäädännöstä. Ymmärtämättömyys voi johtua myös siitä, että henkilö ei heikon kielitaitonsa vuoksi kykene arvioimaan tekemänsä työsopimuksen sisältöä ja merkitystä. Tietämättömyydellä viitataan suoraan työoloja tai työehtoja koskevaan tietoon. Arvioitavaksi tulee henkilön tosiasiallinen kyky ja mahdollisuus olla selvillä tietyistä työtä koskevista olosuhteista. Kiskonnantapainen työsyrjintä on rangaistavaa vain tahallisena. Tahallisuusvaatimuksen täyttymisen edellytyksenä on, että tekijä mieltää loukatun olevan hädänalaisessa tai heikossa asemassa.
Työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaaminen
Työnantaja tai tämän edustaja, joka ilman laissa säädettyä tai työehto- tai virkaehtosopimuksessa määrättyä perustetta irtisanoo, muuten erottaa tai lomauttaa luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun, henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yrityksissä annetussa laissa tarkoitetun henkilöstön tai työntekijöiden edustajan taikka yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintaedustajan tai muuttaa hänen työsuhteensa osa-aikaiseksi, voi syyllistyä työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamiseen. Rangaistuksena tekijä voidaan tuomita sakkoon, jollei teko ole työsyrjintänä rangaistava.
Työntekijöiden ja virkamiesten edustajat saattavat tehtävänsä vuoksi joutua vaikeaan asemaan työnantajan ja työntekijöiden välisissä riitatilanteissa. Säännöksellä pyritään suojaamaan luottamusmiestä, luottamusvaltuutettua, työsuojeluvaltuutettua ja henkilöstön edustajaa. Työehtosopimuksissa annetaan usein luottamusmiestä koskevia määräyksiä. Ne työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksen tarkoittamaa luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Työsuojeluvaltuutetusta on säännös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa. Henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa sekä yhteistoiminnasta yrityksissä koskee erityislait.
Kriminalisointi ei anna suojaa esimerkiksi ammattiyhdistyksen luottamuselimiin valituille henkilöille. Säännös ei suojaa myöskään henkilöä, joka on asettunut ehdokkaaksi edustajantehtävään tai joka on eronnut sellaisesta tehtävästä. Näiden henkilöiden oikeuksien loukkaukset tulevat arvioitavaksi työsyrjintänä. Myös eri järjestöjen välisissä sopimuksissa on määräyksiä luottamusmiehen ennakko- ja jälkisuojasta. Työpaikan ainoaan tiettyyn ammattiosastoon kuuluva työntekijä ei kuitenkaan valitessaan itsensä luottamusmieheksi saa työsopimuslain mukaista erityistä suojaa, mitä koskee tapaus KKO 1997:121.
Rangaistavuus koskee erilaisia luottamusmiehen erottamisen muotoja. Keskeisin näistä on irtisanominen. Säännös ei kuitenkaan edellytä määräaikaisten työsuhteiden varassa olevan luottamusmiehen työsuhteiden jatkamista, mitä koskee ratkaisu KKO 1980 II 84. Rangaistavaa on myös työsuhteen purkaminen. Lomauttaminen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi on säännöksessä rinnastettu erottamiseen, koska ne ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan verrattavissa palvelussuhteen päättymiseen.
Rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä erityistä motiivia. Rangaistavan erottamisen ei tarvitse tapahtua edustajan tehtävän vuoksi tai painostusmielessä, vaan esimerkiksi yksityisiin huonoihin henkilösuhteisiin liittyvä luottamusmiehen erottaminen voi olla lainkohdan mukaan yhtä lailla rangaistavaa. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että erottaminen tai muu säännöksen mainitsema toiminta on ollut vastoin työoikeudellisesta normistosta löytyviä perusteita, joita on esimerkiksi työsopimuslaissa, virkaohjesäännössä sekä työ- ja virkaehtosopimuksissa. Kuitenkaan pelkästään menettelysääntöjen rikkominen ei tule säännöksen mukaan rangaistavaksi, jos erottamiselle on olemassa peruste. Toisaalta esimerkiksi irtisanomissuojasopimuksissa sekä työsopimuslaissa olevat luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomista koskevat menettelytapasäännökset ovat usein myös osa irtisanomisperustetta.
Säännöksen tarkoittamaa työntekijän oikeuksien loukkaamista ei myöskään ole työtehtävistä toiseen siirtäminen, vaikka käytännössä sitä voidaan käyttää tehokkaana painostuskeinona. Jos ansioitunut luottamusmiehenä toimiva työntekijä siirretään selvästi alempiarvoisempiin töihin, kyse voi olla työsyrjinnästä. Työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaaminen on säädetty toissijaiseksi suhteessa työsyrjintään, koska työsyrjintää koskee ankarampi rangaistusasteikko. Työsyrjinnästä voi olla kyse esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa luottamusmies on ainoa lomautettu ja hänet on asetettu epäedulliseen asemaan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä. Jos taas koko henkilökunta lomautetaan laittomasti erikseen ketään syrjimättä, luottamusmiehen osalta kyseessä on rikoslain työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaaminen.
Mikäli kaipaat apua työrikoksiin liittyen, ota yhteyttä osaaviin rikoslakimiehiimme.
Rikoslaki (39/1889) Luku 47
Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa (725/1990)
Laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä (335/2007)
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007)
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
Työsopimuslaki (55/2001)
KKO 1997:121
KKO 1980 II 84